Ympäristöprofessori: Selluteollisuus tarvitsee uusia tehtaita ympäristösyistä

Kuopioon suunniteltavaa Finnpulpin havusellutehdasta vastustettiin kuntalaisaloitteella. Kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen maanantaina, ettei se anna aihetta toimenpiteisiin.

Tehtaan vastustajat ovat huolissaan etenkin Kallaveden kohtalosta.

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori, kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n perustajajäsen Pekka Kauppi sanoo, että maailma tarvitsee uusia moderneja sellutehtaita.

– Uudet tehtaat ovat tarpeen ympäristösyistä ja alan elinkelpoisuuden kannalta. Nykyaikaiset tehtaat ovat aiempaa ekotehokkaampia.

Finnpulpin etuina hän pitää Suomeen saatavia ympäristöhyötyjä.
 

Puun riittävyydestä Kauppi ei ole huolissaan.

– Puuta löytyy myös ulkomailta. Venäjä on yksi suunta, mutta niin on koko Itämeren alue. Ensisijaisen tärkeää on, ettei hakata liikaa.

Kauppi ei jarruttaisi järjestelmien ajanmukaistamista epäillyn puupulan vuoksi.

– Koska on niin paljon voitettavaa.

Yksi syy on uusiutuvan energian tuotanto. Uudet tehtaat tuottavat enemmän sähköä kuin sitä kuluttavat.

Suomi kuuluu maailman johtaviin sellualan osaajiin.

– Jos Suomi pystyy kehittämään nykyistä parempia järjestelmiä, vastaavia nykyaikaisia tehtaita tulisi muuallekin. Ne olisivat kilpailijoita, mutta ympäristönsuojelun kannalta kumppaneita ehkäisemässä fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Kari T. Korhonen muistuttaa, että investointeja tekevät yritykset vastaavat riskeistä.

– Teollisuuden uudistumisen tarve on kova fakta. Yritykset analysoivat, uskaltavatko ne luottaa puun saatavuuteen.

Uudet tehtaat eivät valmistuisi samaan aikaan.

– Viime vuonna hakattiin noin 76 miljoonaa kuutiometriä. Vuodesta 2025 eteenpäin hakkuumahdollisuudet ovat 92 miljoonaa.

Täysimääräiset hakkuut lyhentäisivät kiertoaikoja ja vähentäisivät vanhoja metsiä, minkä vuoksi Korhonen ymmärtää luonnonsuojelijoiden huolen.

– Lisääntyvät hakkuut voivat johtaa monimuotoisuuden heikkenemiseen.

Ratkaisuksi hän suosittelee suojelun lisäämistä.

– Luke ja Suomen ympäristökeskus ovat aika yksimielisiä hakkuista ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Kun hiilinielu otetaan mukaan, paletti leviää. Miten esimerkiksi puutuotteet korvaavat fossiilisia?
 

Sellusta saa paljon muutakin kuin pehmopaperia. Metsäteollisuuden liikkeenjohdon konsultti Petri Jokinen Jay Partners Oy:stä muistuttaa, että sellun tuotanto on emoprosessi kaikille biotuotannon välituotteille, joista jalostetaan biokuituja, mäntyöljyä ja esimerkiksi nanosellua.

– Näitä jakeita voidaan hyödyntää lääketieteessä, kemianteollisuudessa ja kestävänä, mutta kierrätettävänä raaka-aineena teollisissa tuotteissa.

Sellutuotannon ja sen sivuvirtojen jatkojalosteista tehdään muun muassa ksylitolia. Muunneltua selluloosaa on esimerkiksi jäätelössä, jugurtissa ja hammastahnassa.

– Jatkojalosteilla korvataan eläinrehuissa ongelmallisia antibiootteja, fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla ja vettä kuluttavaa puuvillaa puupohjaisilla kuiduilla tai muovipakkauksia biopohjaisilla kartonkituotteilla.

Jokinen näkee kolme vaihtoehtoa: valmistetaan tuotteita Suomessa suomalaisesta biopohjaisesta raaka-aineesta, tehdään sama ulkomailla tai käytetään puun sijaan fossiilisista raaka-ainetta.

Metsäteollisuus tasapainoilee hiilinieluvaatimusten kanssa. Biopohjaisia raaka-aineita pyritään lisäämään, jotta niistä valmistettavilla tuotteilla pystytään korvaamaan fossiilisia raaka-aineita.

 

Finnpulp

Puuta Venäjältäkin

Kuopion Sorsasalon biotuotekeskittymä on lähes Metsä Groupin Kemin suuruinen kokonaisuus. Finnpulp hankkii raaka-aineensa Itä-Suomen alueelta ja tarvittaessa Venäjältä.

Finnpulp tuottaa oman tarpeensa lisäksi yhden terawattitunnin biosähköä valtakunnallisille markkinoille. Se on noin 1,2 prosenttia Suomessa käytetystä energiasta. 

Sorsasalon tehtaasta tulisi Finnpulpin mukaan alan tehokkain ja ympäristöystävällisin.

Tehtaan perussuunnittelu on lähes valmis. Parhaillaan Finnpulp odottaa ympäristöluvan vahvistumista. Luvan varmistuminen mahdollistaa lopulliset rahoitusneuvottelut ja investointipäätöksen valmistelun.

Lähde: Finnpulp Oy

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

"Tarjoaa samanlaista etua, jonka öljy aikanaan teki Norjalle”

Kehitettäväksi suositellaan jopa vuosisatoja kestäviä tuotteita

Uusimmat

Savo

Nilsiän pelastuslaitoshanke nytkähti vihdoin eteenpäin – Nykyisissä väistötiloissa on toimittu vuodesta 2013

Mansikkakarnevaaleja vietettiin viileässä säässä, mutta tapahtuma ylsi kävijätavoitteeseensa – Iltaohjelmissa vieraili 5 000 kävijää

4-vuotiasta tyttöä ja pientä koiraa etsittiin Neulamäessä

Yhdysvaltain ilmavoimien komentaja vieraili Rissalassa maanantaina

Vesijohtovuoto Maaningalla – Korjaustyöt voivat värjätä veden

Vesi voi värjäytyä keskiviikkona Neulamäessä

Mopomiitissä loukkaantuneet olivat nuoria – toiset jatkoivat keulimista vielä kolarin jälkeenkin

Snellmaninpuisto saa pintaansa uutta vihreää ensi viikolla – työmaapäällikkö nettiepäilijöille: "Töitä on tehty ja tehdään koko ajan"

Nuoret miehet paahtoivat menemään: toiselle tutka näytti 172 ja toiselle 174 km/h

Kuopiolainen Jarno Itkonen tangokisoista: Yleisöäänestys herätti kritiikkiä, mutta itselle ei jäänyt paha mieli

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.