Business Finland aloitti vuoden alusta: Toivotaan "suurta pamausta" Suomen kansantaloudelle

Suomi tarvitsee entistä enemmän myytävää maailman kuluttajille. Siinä on yksi kantava ajatus, kun Tekes ja Finpro yhdistyivät vuodenvaihteessa Business Finland -nimen alle. Samalla iso osa Suomen suorista yritystuista, noin 1,6 miljardista eurosta, siirtyy jaettavaksi uudesta virastosta. Muutosta on kuvattu isoksi.

Muutoksen perusteita on kyseenalaistettu muun muassa yrittäjien piirissä, mutta lopulta lain tultua nyt voimaan Business Finland on väline, jolla Suomen innovaatiojärjestelmä kansainvälistetään. Siihen meitä kehotti kesällä myös kansainvälinen taloudellisen kehityksen järjestö OECD.

– Suomi on pieni maa. Parhaat kasvutarinat ovat kansainvälisiä. Maailmalla ei ole maakuntasarjaa, korostaa Hannu Kemppainen, joka Tekesin kehitysjohtajana oli yksi Business Finland -uudistuksen keskeisiä valmistelijoita.

Business Finland -uudistuksessa puhutaan toki entistä jäntevämmästä käytöstä Tekes-rahoille, mutta kyse ei ole ensi sijassa rahasta.

– Pystymme rahoittamaan pari prosenttia suomalaisten yritysten tutkimus- ja kehityspanoksista, Kemppainen huomauttaa.

Ehdoton valtaosa kehitysrahoista tulee siis yritysten omasta pussista, pankeista ja muilta rahoittajilta.

Tavoite on kuitenkin selvä: Suuri pamaus Suomen kansantaloudelle. Nyt haetaan kasvavaa arvonlisää maailmanmarkkinoilta ja samalla myös korkean jalostusarvon työpaikkoja, joita on vaikea siirtää ”halvempiin” maihin.

Suomi on menestynyt tuotantohyödykkeiden valmistajana ja markkinoijana. Sen sijaan kuluttajapuolen tuotteissa ja palveluissa on runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Jos kuluttajaliiketoiminnassa onnistutaan, se vähentää maailmantalouden heilahtelujen vaikutusta Suomen talouteen. Työllisyys ja verotulojen kertymät pysyvä tasaisempina eri suhdannevaiheissa.

Tavoite on keskitetty palvelu aivan alusta pitäen.

Suomi lähtee kansainvälisille kilpakentille takamatkalta. Sekä innovaatiorahoitus että yritysten kansainvälistymistä tukeva asiantuntijaverkosto ovat meillä tutkitusti alle vertailumaiden tason.

Business Finland -lain perusteluissa lukee, että Suomi on edelleen jäljessä esimerkiksi Norjasta ja Tanskasta siinä, miten iso osa uusista yrityksistä syntyy kansainvälisiksi. Suomessa osuus on prosentti tai pari; vertailumailla jopa tuplasti niin iso.

– Kun paikalliset yritykset kasvavat, niiden on entistä helpompi siirtyä kansainvälisten palvelujen piiriin. Tässä Business Finland on vahva kansallinen kumppani myös uusille maakunnille.

Jokaiselle maakunnalle nimetään Business Finland -yhteyshenkilö. Toiminnan alkaessa on oma toimipiste tulee 16 paikkakunnalla.

Aika vähän muuttuu aluksi. Asiantuntija- ja verkostopalveluja, innovaatioseteleitä, avustuksia ja lainoja voi hakea kuten tähänkin asti.

– Palvelut saa niistä samoista paikoista kuin ennenkin. Samat ihmiset jatkavat työtään, Kemppainen vakuuttaa.

Business Finland näyttäytyy sähköisessä maailmassa loppiaisen jälkeen, 8. tammikuuta alkaen.

Rahoitus jatkuu normaalisti.

– Ei pelkoa. Rahoitusta ei leikata, päinvastoin. Myöntövaltuus kasvaa hieman siitä, mikä Tekesillä oli viime vuonna.

Rahoitus kasvaa 40 miljoonaa euroa

Tekes ja Finpro yhdistyivät vuoden 2018 alussa Business Finland -nimen alle.

Tavoite on muun muassa kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä sekä tuottaa Team Finland -verkostossa nykyistä tasalaatuisempia palveluja.

Tekes on myöntänyt viime vuosina noin neljäsosan suorista yritystuista Suomessa.

Business Finlandin avustusvaltuus vuodelle 2018 on vajaat 271 miljoonaa euroa, joka on 30 miljoonaa enemmän kuin Tekesillä vuoden 2017 talousarviossa. Lainavaltuudet nousevat 10 miljoonalla ollen yhteensä 157 miljoonaa euroa.

Avustus- ja lainavaltuus on yhteensä 428 miljoonaa euroa, kasvua runsaat 10 prosenttia viime vuodesta, jolloin rahoitussumma supistui selvästi.

Tekes-rahoituksen yhteismäärä vuodelta 2017 tulee julki helmikuun lopulla. Myös Business Finland julkistaa rahoituksen saajat ja määrät.

Business Finlandille tulee uusia palveluja kesään mennessä. Iso muutos on vuoden 2020 alussa, kun maakunnat ottavat vastuulleen nykyisten ely-keskusten tehtäviä.

Uusimmat

Talous

Savolainen vegefirma hakeutumassa konkurssiin – "Tilauksia olisi, rahaa ei"

Minna, 44, sai varallisuusvalmennuksesta avaimet vaurastumiseen – Rikastuminen on lähinnä psykologiaa, talousvalmentaja sanoo

Näin sinäkin voit vaurastua: Varallisuusvalmentajan 10 vinkkiä alkuun

Stora Enso uhkaa leikata 400 työpaikkaa Oulussa  –  paperikone menossa kiinni

Finanssiala: Älkää muuttako sijoitusrahastojen verotusta  –  muuten rahastot muuttavat ulkomaille

Eläkesäästäminen ei kiinnosta suomalaisia – Mitä suuremmat tulot palkansaajalla on, sitä todennäköisemmin hän säästää eläkeaikaa varten

Saksan suurimmat pankit aloittavat keskustelut yhdistymisestä

S&P Global Ratings pitää Suomen luottoluokituksen ennallaan

Kysely: Suomalaiset arvottavat sijoittamisen taloustaitojen häntäpäähän

Pieksämäkeläisyritykset Kasvupolulle

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.