Business Finland aloitti vuoden alusta: Toivotaan "suurta pamausta" Suomen kansantaloudelle

Suomi tarvitsee entistä enemmän myytävää maailman kuluttajille. Siinä on yksi kantava ajatus, kun Tekes ja Finpro yhdistyivät vuodenvaihteessa Business Finland -nimen alle. Samalla iso osa Suomen suorista yritystuista, noin 1,6 miljardista eurosta, siirtyy jaettavaksi uudesta virastosta. Muutosta on kuvattu isoksi.

Muutoksen perusteita on kyseenalaistettu muun muassa yrittäjien piirissä, mutta lopulta lain tultua nyt voimaan Business Finland on väline, jolla Suomen innovaatiojärjestelmä kansainvälistetään. Siihen meitä kehotti kesällä myös kansainvälinen taloudellisen kehityksen järjestö OECD.

– Suomi on pieni maa. Parhaat kasvutarinat ovat kansainvälisiä. Maailmalla ei ole maakuntasarjaa, korostaa Hannu Kemppainen, joka Tekesin kehitysjohtajana oli yksi Business Finland -uudistuksen keskeisiä valmistelijoita.

Business Finland -uudistuksessa puhutaan toki entistä jäntevämmästä käytöstä Tekes-rahoille, mutta kyse ei ole ensi sijassa rahasta.

– Pystymme rahoittamaan pari prosenttia suomalaisten yritysten tutkimus- ja kehityspanoksista, Kemppainen huomauttaa.

Ehdoton valtaosa kehitysrahoista tulee siis yritysten omasta pussista, pankeista ja muilta rahoittajilta.

Tavoite on kuitenkin selvä: Suuri pamaus Suomen kansantaloudelle. Nyt haetaan kasvavaa arvonlisää maailmanmarkkinoilta ja samalla myös korkean jalostusarvon työpaikkoja, joita on vaikea siirtää ”halvempiin” maihin.

Suomi on menestynyt tuotantohyödykkeiden valmistajana ja markkinoijana. Sen sijaan kuluttajapuolen tuotteissa ja palveluissa on runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Jos kuluttajaliiketoiminnassa onnistutaan, se vähentää maailmantalouden heilahtelujen vaikutusta Suomen talouteen. Työllisyys ja verotulojen kertymät pysyvä tasaisempina eri suhdannevaiheissa.

Tavoite on keskitetty palvelu aivan alusta pitäen.

Suomi lähtee kansainvälisille kilpakentille takamatkalta. Sekä innovaatiorahoitus että yritysten kansainvälistymistä tukeva asiantuntijaverkosto ovat meillä tutkitusti alle vertailumaiden tason.

Business Finland -lain perusteluissa lukee, että Suomi on edelleen jäljessä esimerkiksi Norjasta ja Tanskasta siinä, miten iso osa uusista yrityksistä syntyy kansainvälisiksi. Suomessa osuus on prosentti tai pari; vertailumailla jopa tuplasti niin iso.

– Kun paikalliset yritykset kasvavat, niiden on entistä helpompi siirtyä kansainvälisten palvelujen piiriin. Tässä Business Finland on vahva kansallinen kumppani myös uusille maakunnille.

Jokaiselle maakunnalle nimetään Business Finland -yhteyshenkilö. Toiminnan alkaessa on oma toimipiste tulee 16 paikkakunnalla.

Aika vähän muuttuu aluksi. Asiantuntija- ja verkostopalveluja, innovaatioseteleitä, avustuksia ja lainoja voi hakea kuten tähänkin asti.

– Palvelut saa niistä samoista paikoista kuin ennenkin. Samat ihmiset jatkavat työtään, Kemppainen vakuuttaa.

Business Finland näyttäytyy sähköisessä maailmassa loppiaisen jälkeen, 8. tammikuuta alkaen.

Rahoitus jatkuu normaalisti.

– Ei pelkoa. Rahoitusta ei leikata, päinvastoin. Myöntövaltuus kasvaa hieman siitä, mikä Tekesillä oli viime vuonna.

Rahoitus kasvaa 40 miljoonaa euroa

Tekes ja Finpro yhdistyivät vuoden 2018 alussa Business Finland -nimen alle.

Tavoite on muun muassa kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä sekä tuottaa Team Finland -verkostossa nykyistä tasalaatuisempia palveluja.

Tekes on myöntänyt viime vuosina noin neljäsosan suorista yritystuista Suomessa.

Business Finlandin avustusvaltuus vuodelle 2018 on vajaat 271 miljoonaa euroa, joka on 30 miljoonaa enemmän kuin Tekesillä vuoden 2017 talousarviossa. Lainavaltuudet nousevat 10 miljoonalla ollen yhteensä 157 miljoonaa euroa.

Avustus- ja lainavaltuus on yhteensä 428 miljoonaa euroa, kasvua runsaat 10 prosenttia viime vuodesta, jolloin rahoitussumma supistui selvästi.

Tekes-rahoituksen yhteismäärä vuodelta 2017 tulee julki helmikuun lopulla. Myös Business Finland julkistaa rahoituksen saajat ja määrät.

Business Finlandille tulee uusia palveluja kesään mennessä. Iso muutos on vuoden 2020 alussa, kun maakunnat ottavat vastuulleen nykyisten ely-keskusten tehtäviä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Talous

Norjalainen Telenor hankki enemmistön DNA:sta ja tekee ostotarjouksen lopuista osakkeista

Sisältöpalveluita tarjoava Grano aloittaa yt-neuvottelut: enintään 140 irtisanotaan, lomautetaan tai osa-aikaistetaan

LähiTapiola-ryhmän tulos oiva alkuvuonna

Työttömyys laski Pohjois-Savossa, mutta valtakunnalliset lukemat eivät mairittele – "Juuri niin vaisut kuin osattiin pelätä"

Maailmanpankki: Saastunut vesi hidastaa talouskasvua jopa kolmanneksella

Talentree aikoo palkata Itä-Suomeen sata työntekijää lisää – myös yrityksen johto muuttuu

Tanskalainen Jyske Bank lätkäisi asiakkailleen miinusmerkkisen talletuskoron

Asuntokaupan "kuuma heinäkuu" yllätti kokeneen välittäjän – Siilinjärvi kulkee eri suuntaan muusta maakunnasta

PTT: Asumismenot jatkavat paisumistaan

OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut, joissa jopa 250 työpaikkaa on vaarassa – ammattiliitto tuohtui: "Nyt alkaa seuraava aalto"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.