EU karsisi viljelijän lomia

Suomalaisen maatalouslomittajajärjestelmän kohtalo ratkeaa maaliskuun puolivälin jälkeen, kun EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan vierailee Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman pohjapaperin lähtökohtana on, että nykyinen lomittajajärjestelmä jatkuu.

– Lomitusten enimmäisajat ovat keskeinen ongelma. EU:n uusien valtiontukisääntöjen mukaan viljelijäperheen etuudet katsotaan kansalliseksi tueksi, kun suomalaisesta näkökulmasta kysymys maatalousyrittäjien sosiaaliturvan toteuttavasta järjestelmästä, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Riitta Kuusisto.

Valtio käyttää maatalouslomittajajärjestelmän ylläpitoon noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Maanviljelijöille tarjotaan 26 vuorokauden vuosiloma, sairausloman ajan sijaisapu sekä normaalit perhevapaat esimerkiksi lapsen syntymän johdosta.

– Tavoitteena on, että maanviljelijäperhettä kohdellaan samalla tavalla kuin palkansaajaa. Erojakin on kuten lapsen kodinhoidontuki, joka on kolmen vuoden sijasta rajattu sataan päivään.

Maatalouslomittajien pelkona on, että lomitusvapaiden enimmäismäärä yhtä maatilaa kohti rajataan kolmeen kuukauteen. Vuosilomapäivien jälkeen sairauslomissa tulisi helposti vastaan kahden kuukauden katto, kun nykyinen enimmäismäärä on kuusi kuukautta.

– Muutos rajoittaisi aika paljon, mutta ei sitä tiedä vielä kukaan, sanoo puheenjohtaja Raija Mäenpää Maatalouslomittajat ry:stä, jonka piiristä on väläytelty, että supistus voisi viedä jopa tuhat työpaikkaa noin 4 000:sta.

Maanviljelijäperheiden lomaoikeuksien leikkauksia valmisteltiin jo viime syksynä, mutta esitys vedettiin pois ja valmistelu siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriön vetämään työryhmään. Kotimaassa eri puoluepoliittisilla ryhmillä on laaja yksimielisyys, että nykyinen järjestelmä saa jatkaa.

Virkamiesvalmistelua jatketaan nyt sellaisella aikataululla, että maan seuraava hallitus voisi päättää heti alkajaisiksi, millaisia muutoksia maatalouslomitusjärjestelmään on mahdollisesti tulossa.

– Ei kannata olla huolissaan. Meillä on yli 40 vuoden kokemus järjestelmästä, jolla on vankat perhepoliittiset perusteet, Kuusisto vakuuttaa.

Sydän-Savon lomituspalvelu on maamme suurin maatalouslomittajien työnantaja. Kuopion kaupungin hallinnon alle kuntaliitoksen mukana tullut lomituspalvelu toimii kaikkiaan 15 kunnan ja kaupungin alueella: Heinävesi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kuopio, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto.

Lomituspalvelujohtaja Mirja Jestoi kertoo, että Sydän-Savon lomituspalvelun palkkalistoilla on 270 vakituista ja noin 200 määräaikaista työntekijää. Lomittajista yli 50 on taustaltaan maahanmuuttajia, jotka ovat työskennelleet jo pitkään Suomessa.

– Lomittajien saatavuus vaihtelee alueittain. Äkillisiin sairaustapauksiin joudumme käyttämään sijaisapuun usein paikallisia ostopalveluyrittäjiä, Jestoi sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Mylläri on työhönsä tyytyväinen mies