Euroopan talous vältti niukasti romahduksen

Oli Aleksis Kiven päivä, perjantai 10. lokakuuta. Puoliso Mervi Katainen seurasi huolestuneena valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) paineita, kun rahoituskriisi uhkasi romahduttaa koko maailman talouden. Seuraavana tiistaina Jyrki täyttäisi 37 vuotta. Hänen mukaansa oli päällä paniikki, jota kukaan ei osannut jäsentää.

- Perjantaina peruin lauantaille sovitun hirvijahdin, koska pelkäsin viikonlopun yllätyksiä. Iltapäivällä, töistä tultuani soitin Raimo Sailakselle ja kysyin, olenko yksin ajatusteni kanssa, Jyrki Katainen muistelee.

- Sailas sanoi, että ensi viikolla kaikki voi mennä nurin ja kannattaa varautua. Pohdimme, miten toimimme, jos viikon, kahden päästä iso osa eurooppalaisista rahoituslaitoksista on kaatunut. Raimo sanoi, että hän ei ole koskaan nähnyt vastaavaa ja hänkin on erittäin huolestunut. Soitin Vanhaselle ja kerroin ajatukseni, Katainen kertoo.

Oliko suden hetki?

- Oli hetki, jolloin kukaan ei osannut jäsentää, mitä tapahtuu ja mistä tämä on lähtöisin.

- Oltiin ihan muutaman päivän päässä totaalikatastrofista, joka olisi ollut kymmenen kertaa pahempi kuin nykyinen tilanne. Riski eurooppalaisen pankkijärjestelmän romahdukseen oli suuri. Talouden verenkierto olisi pysähtynyt kertaheitolla, Katainen myöntää.

Ranskan pääministeri Nicolas Sarkozy oli kutsunut sunnuntaiksi hätäkokouksen Pariisiin.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), Katainen ja valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki arvioivat kuumeisesti eri vaihtoehtoja.

- Teimme viikonlopun töitä, että kokouksesta saataisiin järkeviä lopputuloksia. Suomi, Ruotsi ja Britannia olivat hyvin keskeisiä. Meidän ajatustemme mukaan toimittiin sinä sunnuntaina. Unioni osoitti silloin vahvuutensa, Katainen kehuu.

- Jatkuvasti on tullut yllätyksiä, olen oppinut valtavasti rahoitusmarkkinoista; olen saanut onnistumisenkin elämyksiä, kun omilla ajatuksilla on ollut kantopintaa maailmalla, kuten pankkien stressitesteillä, hän selvittää.

Hätäpaketti

Euromaiden johtajat sopivat sunnuntaina 12. lokakuuta Pariisissa yhteisestä hätäpaketista pankkikriisin helpottamiseksi.

Paketti saatiin valmiiksi 16 maan kriisikokouksessa juuri ennen uuden pörssiviikon alkua.

Osana pakettia hallitukset takasivat muun muassa pankkien väliset lainat, jotta pankit saivat lisää pääomaa.

Lisäksi kukin maa sai luvan pääomittaa pankkeja suoraan. Tämä merkitsi osittaisia kansallistamisia.

- Jos sunnuntain pääministerin kokous ei olisi onnistunut, seuraavalla viikolla tai sitä seuraavalla olisi nähty vallankumous tai tosi kova ryminä. Kun pörssit aukenivat seuraavana maanantaina, tilanne oli rauhoittunut, laskuvarjo auennut ja vapaa pudotus hidastunut, Katainen huokaisee.

Katainen joutui viime vuonna moneen kertaan korjaamaan arvioitaan tilanteesta aiempaa synkemmiksi. Toisaalta valtiovarainministeri ei voi lietsoa levottomuutta. 26. syyskuuta hän esimerkiksi arvioi, että Suomen talouden näkymät ovat yhä vakaalla pohjalla Yhdysvalloista maailmalle levinneestä rahoitusmarkkinoiden lamaannuksesta huolimatta.

Kehuja Liikaselle

- En hirveästi stressaa asioilla. Tässä työssä joutuu elämään varsin suuren epävarmuuden kanssa, varsinkin nykyisessä taloustilanteessa, Katainen sanoo.

Katainen kiittää erityisesti Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen ja valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Martti Hetemäen asiantuntemusta ja neuvoja talouskriisissä.

Muun muassa oppositiojohtaja, SDP:n Jutta Urpilainen on arvostellut häntä ja hallitusta asioiden huonosta hoidosta.

- On turhauttavaa, kun puhutaan, että budjetin pitää olla tasapainossa, mutta samalla esitetään kolme miljardia lisämenoja. Vie aikaa selvittää ihmisille asioiden todellinen tila. Suomalaisia ei voi kuitenkaan huijata, Katainen vakuuttaa.

Kataisen mielestä pää on nyt pidettävä kylmänä rahankäytössä, koska ainakaan toistaiseksi Suomessa ei ole pankkikriisiä.

- Joudumme nyt velkaantumaan, koska olisi antielvytystä, jos kriisin aikana alettaisiin leikata ja perua veronalennuksia. Kun rahaa ei ole, sitä ei voida antaa kaikkiin tarkoituksiin, vaikka ne olisivatkin järkeviä. Se johtaisi ylivelkaantumiseen, josta olisi vaikea selviytyä, hän korostaa.

Katainen välttäisi virheet, jotka tehtiin 1990-luvun alun lamassa - työikäisiä ihmisiä ei ole vara menettää kriisin takia.

- Suomalaisesta osaamisesta on pidettävä kiinni. On huolehdittava, että kun valonsäde näkyy, töihin pääsevät heti osaavat työntekijät, jotka ovat menettäneet työnsä talouskriisin takia. On huolehdittava, että kriisi ei syrjäytä ihmisiä pysyvästi. Työvoiman vähäisyyden takia tilanne on vielä haastavampi. Ensi vuodesta alkaen työvoiman määrä alkaa vähentyä väestön ikärakenteen takia, hän varoittaa.

- Työnteon kannustavuus on kyettävä säilyttämään. Sivistys, suvaitsevaisuus ja välittäminen ovat tärkeitä arvoja.