Finanssivalvonta: Euroopan finanssijärjestelmän haavoittuvuus kohonnut – pankeilla kannattavuusongelmia

Euroopan finanssijärjestelmän riskit ja haavoittuvuudet ovat kohonneet, arvioi Finanssivalvonnan (Fiva) johtaja Anneli Tuominen. Hänen mukaansa uusia kiusoja tuottavat kyberriskit ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat pankeille ja vakuutusyhtiöille.

–  Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti vakuutussektoriin, Tuominen kertoo.

Myrskyjen ja muiden tuhoisien luonnonilmiöiden lisääntyminen tarkoittaa sitä, että vahinkovakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset kasvavat. Yhtiöiden on korotettava vakuutusmaksuja – tai niiden kannattavuus on koetuksella.

Heikentyneet talousnäkymät, alhaiset korot, brexit ja erilaiset poliittiset ongelmat rassaavat Tuomisen mukaan pankkeja. Alhaisten ja negatiivisten korkojen kausi on jatkumassa arvioitua pidempään.

Finanssisektori saattaakin lisätä epälikvidien ja korkean riskin sijoitusten osuutta. Epälikvidi tarkoittaa sitä, ettei omaisuuserä ole helposti myytävissä.

–  EU:n pankkisektorilla on kannattavuusongelmia, Tuominen sanoo.

Monien eurooppalaisten pankkien tehokkuus on niin ja näin. Myös ongelmaluottoja on paljon. Erityisesti useat italialaiset pankit ovat vaikeuksissa, mutta ongelmia on Saksassakin. Kannattavuusongelmista kärsivä jättipankki Deutsche Bank ilmoitti heinäkuussa 18  000 työntekijän irtisanomisesta lähivuosina.

Tuominen kertoo, että EU:ssa on tehty pari vuotta töitä varautumiseksi Britannian lähtöön unionista. Hänen mukaansa taloudellinen aktiviteetti heikkenee brexitin seurauksena.

–  Brexitin vaikutukset ovat negatiivisia, mutta kuinka negatiivisia ne ovat, sitä ei voi tietää.

Asuntolainojen ehdoissa löystymistä

Fiva pitää suomalaisia pankkeja vakavaraisuuden suhteen eurooppalaista keskitasoa vahvempina, vaikka ydinvakavaraisuussuhde on heikentynyt hieman. Järjestämättömien luottojen taso on edelleen Euroopan matalimpia.

–  Pankkisektorin kannattavuuskehitys on vaisua. Tuotot ovat supistuneet ja kulut kasvaneet, arvioi Fivan apulaisjohtaja Jyri Helenius.

Hänen mukaansa korkokate tuo edelleen puolet suomalaispankkien tuotoista, vaikka korot ovat erittäin matalalla. Pankit ovat kasvattaneet lainanantoaan. Kasvattamalla luotonantoa pankit ovat paikanneet matalien korkojen ja marginaalien vaikutusta.

Fiva varoittaa, että asuntolainojen ehdoissa on havaittavissa merkkejä löystymisestä, sillä marginaalit ovat laskeneet tasaisesti ja laina-ajat ovat yleisesti pidentyneet.

–  Pankkien tulee huolehtia siitä, että asuntolainojen hinnoittelu ei aiheuta liiallista riskiä kannattavuudelle. Erityisesti pitää ottaa huomioon varainhankinnan kustannusten mahdollinen nousu laina-aikana, Tuominen korostaa.

Osaketuottojen kasv u hyödytti vakuutusyhtiöitä

Työeläkeyhtiöiden alkuvuosi on ollut hyvä, koska sijoitustuotot ovat ylittäneet tuottovaatimuksen. Työeläkeyhtiöiden 6,6 prosentin sijoitustuotto alkuvuonna tuli pääosin osakesijoituksista.

–  Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuus on parantunut. Eläkevarat ovat kasvaneet 2010-luvulla, Helenius kertoo.

Hänen mukaansa eläkevarat ovat kasvaneet, vaikka eläkeyhtiöt maksavat selvästi enemmän eläkkeitä kuin saavat maksutuloa. Eläkevarojen kasvun taustalla ovat hyvät sijoitusvuodet kuluvan vuosikymmenen aikana.

Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde on heikentynyt, mutta pysyi edelleen hyvällä tasolla. Alan kannattavuus on sijoitustuottojen varassa. Osakkeiden hintojen nousu on kasvattanut osaketuottoja. Korkotason lasku ja marginaalien kaventuminen hyödyttävät myös vahinkovakuutusyhtiöitä.

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus on heikentynyt ja maksetut korvaukset ovat kasvaneet. Negatiiviset korot ovat haitallisia erityisesti henkivakuutusyhtiöille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.