Itä-Suomi ei jää riippakiveksi

Leppävirran Riikinnevalle rakentuva Riikinvoima Oy:n jätteenpolttolaitos on merkittävä teollisuus- ja ympäristöinvestointi koko Itä- ja Keski-Suomelle.

Se on myös hyvä esimerkki, kuinka yhteiset intressit, talous, tehokkuus ja kehittämishalu, johtavat hallintorajat ylittävän yhteishankkeen onnistumiseen, arvioi Pohjois-Savon maakuntajohtaja Jussi Huttunen ekovoimalan peruskiven muuraustilaisuudessa maanantaina.

Viiteen maakuntaan ja 57 kuntaan ulottuva Riikinvoima on alueeltaan suurempi kuin kariutunut suuri sote-järjestämisalue, Huttunen muistutti.

– Voimme olla ylpeitä, että olemme pystyneet parempaan. Tarvitaan riittävän suuret taloudelliset ja toiminnalliset edut, jotta jotain suurta syntyy. Niin on käytävä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa.

– Puheet ja venkoilu kunta- ja maakuntarajoilla ovat tekosyitä. Ainakin liiketoiminnassa ne haihtuvat talouden lainalaisuuksien edessä.

 

Itä-Suomessa, Kainuussa ja Keski-Suomessa pärjätään Jussi Huttusen mukaan vain yhteistyöllä, joka ylittää rajat, myös oman totunnaisen ajattelun urat. Hänestä nyt tarvitaan koko maata kehittävää kansallista aluepolitiikkaa ja aluekehityksen välineiden rohkeaa uudistamista.

Muiden toimialojen sukeltaessa tällä alueella merkittävät teknologiateollisuus ja alkutuotanto kasvattivat kansantuotetta viime vuonna, Huttunen muistutti.

– Itä- ja Pohjois-Suomi ovat yhä merkittävämpi vastaus koko Suomen kasvulle lähivuosina ja -vuosikymmeninä. Emme ole olleet emmekä tule olemaan riippakivi tai rasite.

 

Ekovoimalan perustuksiin sijoitettavaan betoniarkkuun kätkettiin muun muassa laitoksen perustamiskirja, laitospiirustukset ja tuoreet lehdet: Savon Sanomat, Warkauden Lehti ja Soisalon Seutu.

Varsinaiset perustustyöt ovat jo pitkällä. Toukokuussa alkaa rakennuksen teräsrunkojen pystytys ja laiteasennuksiin päästään loppukesällä.

Ensimmäiset jätetulet sytytetään ensi vuoden heinäkuussa ja laitos luovutetaan koeajojen jälkeen joulukuussa 2016.

– Aikataulu on jämäkän tiukka, sanoo Andritz Oy:n varatoimitusjohtaja Ari Nieminen.

 

Voimalan kokonaislaitostoimitus on Andritzille haastava ja merkittävä referenssi, Nieminen sanoo.

Suomessa Riikinneva voi jäädä suurten jätevoimaloiden ainoaksi kiertoleijupetikattilaksi. Meillä kapasiteetti alkaa olla valmista, mutta maailmalla jätteenpoltto kasvaa yhä.

– Kiertoleijutekniikka mahdollistaa korkean sähkön- ja kaukolämmöntuotannon. Oleellista on, että jäte lajitellaan lähtöpaikassa. Itse ajattelen, että se on myös kansantaloudellisesti ja globaalisti järkevää, Ari Nieminen sanoo.

– Kierrätyksen eteen on tehtävä paljon töitä, että tavoitteet saavutetaan. On hoidettava asiat niin, ettei orgaanista jätettä mene kaatopaikoille yhtään, sanoo Riikinvoima Oy:n toimitusjohtaja Juha Räsänen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Terveiset tulevaisuudelle jätevoimalan perustuksiin