Johtivatko väärät ennusteet liian tiukkaan kikyyn? "Kukaan ei syytä lääketiedettä, jos syöpää ei pystytä ennustamaan"

On kahdenlaisia ennustajia: niitä, jotka eivät tiedä, ja niitä, jotka eivät tiedä etteivät tiedä.

Ekonomisti John Kenneth Galbraithin kuuluisa sitaatti tulee nopeasti mieleen, kun seuraa taloustieteellistä keskustelua. Talousviisaita kuunnellessa on nimittäin usein ristiriitainen olo.

Suomen talous kasvaa prosentin tai kaksi tai kolme. Tai sitten ei kasva. Suomen kestävyysvaje on kymmenen miljardia, seitsemän miljardia tai viisi miljardia. Miljardi sinne tai tänne.

Euroalueen varmaa hajoamista povanneita gurujakin on 2000-luvulla nähty riesaksi asti.

Päätöksentekoa tutkinut psykologi Gerd Gigerenzer argumentoi kirjassaan Riskitietoisuus, että ennustukset toimivat aina paitsi silloin, kun ensi vuosi ei ole samanlainen kuin nykyinen. Ja useimmiten se ei ole.

Siksi esimerkiksi Yhdysvalloista vuonna 2007 alkanutta finanssikriisiä ei osattu ennustaa, vaikka johtavat taloustieteilijät olivat jo ehtineet julistaa, että taloustiede pystyisi estämään moiset mullistukset.

Sitä paitsi jos riittävän moni ennustaa riittävän usein, joskus joku osuu oikeaankin.

”Jopa rikkinäinen kello on oikeassa kahdesti päivässä”, Gerd Gigerenzer kirjoittaa.

Taloustiede ei ole eksakti tiede, kuten vaikkapa fysiikka tai kemia. Sen kaikkia muuttujia ei ole mahdollista tietää, ja siksi taloustieteeseen liittyy aina enemmän tai vähemmän epävarmuutta.

Ylen MOT-ohjelma kertoi lokakuun alussa talousennustusten epäonnistumisesta. Ohjelmassa ja siihen liittyvissä uutisjutuissa annettiin ymmärtää, että liian varovaisten talouden kasvuennusteiden vuoksi alkuvuonna 2016 solmitussa kilpailukykysopimuksessa eli kikyssä työaikoja pidennettiin ja lomarahoja leikattiin enemmän kuin olisi ollut tarpeen.

Väite sai kansalaiset raivoihinsa ja herätti jopa salaliittoteorioita siitä, olivatko talousennusteet tarkoituksella liian varovaisia, jotta hallitus sai haluamansa vaatimukset läpi.

Esimerkiksi vielä keväällä 2016 valtiovarainministeriö ennusti vuoden talouskasvuksi 0,9 prosenttia. Todellisuudessa bruttokansantuote kasvoi lähes kaksi prosenttia.

Valtiovarainministeriön lisäksi liian varovaisia ennusteissaan olivat kaikki muutkin tutkimuslaitokset ja pankit.

– Onhan se vähän kiusallista, mutta näin siinä nyt kävi. Meidän olisi pitänyt olla se, joka ensimmäisenä näkee käännepisteen talouskasvulle, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtaja Seija Ilmakunnas.

PT:n työstä kuitenkin vain pieni osa on ennusteiden tekemistä.

– Siihen osallistuu osa laitoksen väestä muutaman viikon ajan. Siitä huolimatta suurella yleisöllä voi olla mielikuva, että me olemme talousennustuslaitos. Mittasuhteet unohtuvat, Ilmakunnas sanoo.

Tietokirjailija Tommi Uschanov on sitä mieltä, että taloustieteen kritiikki keskittyy liiaksi talousennustusten kritiikkiin. Juuri ennusteiden vuoksi taloustieteeltä vaaditaan hänen mielestään paljon sellaista, mitä muilta yhteiskuntatieteiltä ei vaadita.

– Jos vaikka jossakin Afrikan maassa kansannousu johtaa hallituksen vaihtumiseen, kukaan ei syytä valtio-opin tutkimusta siitä, ettei tapahtumia pystytty ennustamaan. Eikä kukaan syytä lääketiedettä siitä, jos jonkun ihmisen syöpää ei pystytä ennustamaan.

– Tässä mielessä taloustiede rinnastuu pikemminkin meteorologiaan kuin muihin yhteiskuntatieteisiin, Uschanov sanoo.

Sunnuntaisuomalaisessa julkaistaan sunnuntaina laaja kirjoitus Suomen talousgurujen vallasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Talous

Pohjoissavolaisia yrityksiä auttava Savon Sissit -neuvonta laajeni EU-hankkeeksi

Ennakoitua suurempi osa metsänomistajista asuukin vielä maaseudulla

Uudistunut K-Market aukeaa asiakkaille Maaningalla

Janakkalalainen säätiö lainasi koko varallisuutensa hallituksensa jäsenten yhtiölle – PRH hakee säätiön lakkauttamista

Vaisalan toimitusjohtaja jää eläkkeelle, tilalle tulee Nokia-taustainen Kai Öistämö

Nousu jatkui Wall Streetillä tiistaina

Kauppakamarikysely: Yritysten mielestä paikallisen sopimisen lisääminen ja työvoimakustannusten alentaminen parasta lääkettä Suomen kilpailukyvylle

Kauppakamarikysely: Yritysten mielestä paikallisen sopimisen lisääminen ja työvoimakustannusten alentaminen parasta lääkettä Suomen kilpailukyvylle

UPM aikoo sulkea Suomen vanhimman toiminnassa olevan vaneritehtaan Jyväskylässä – Teollisuusliitto vaatii, että UPM selvittää kaikki mahdollisuudet toiminnan jatkamiselle

Seurakuntien tulos romahtanut liki 20 miljoonalla alkuvuonna: "Tässä on poikkeuksellinen tilanne käsillä"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.