"Työkyvytön" mies keplotteli itselleen urheiluauton – presidentti armahti

Nuorehko mies ilmoitti olevansa brittiläisen it-yhtiön ainoa työtekijä Suomessa. Hän otti yhtiön nimissä hyvät lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset. Siten hän kaatui lenkillä ja sai pienen vamman. Mies alkoi kiertää lääkäreitä valittaen muistamattomuuttaan.

Lopulta yksi lääkäri kirjoitti miehen työkyvyttömäksi, jolloin vakuutuskorvaukset lähtivät liikkeelle. Mies osti ensimmäisenä urheiluauton.

Vakuutusyhtiö haistoi vedätyksen ja alioikeus tuomitsi hänet kahdeksi vuodeksi vankilaan. Tuomio aleni oikeusasteissa ja lopulta presidentti Tarja Halonen armahti miehen. Onnistuessaan hän olisi saanut yli miljoona euroa.

Tapauksesta kertoo Finanssialan keskusliiton (FK) vahingontorjunnasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Risto Karhunen.

 

Vakuutuspetoksia tekevät yleensä hyvin monenlaiset ihmiset, mutta nykyisin asialla ovat myös aiempaa enemmän ammattimaiset talousrosvot. Karhusen mukaan vakuutuspetosten määrän lisääntymisestä ei ole tarkkaa kuvaa.

FK:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan jopa joka viides suomalainen tuntee henkilön, joka on huijannut vakuutusyhtiötä.

– Mutta määrä on edelleen liian suuri. Kehityssuunnissa ei ole suuria eroja, eikä esimerkiksi lama mitenkään merkittävästi lisää vakuutuspetosten määrää, Karhunen sanoo.

Suomessa on lopetettu vakuutuspetosten euromääräinen arvioiminen.

– Sanomme nyt, että noin 5-10 prosenttia sisään tulevista vahinkoilmoituksista sisältää jotain sellaista, mikä vaatii lisäselvityksiä. Niistä siis vain pieni osa on petoksia, mutta rahallisesti puhutaan kymmenistä miljoonista euroista, jopa enemmästäkin.

Suomessa tilanne on hyvin samanlainen muiden Pohjoismaiden kanssa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa tilanne on Karhusen mukaan paljon pahempi.

 

Vakuutuspetoksista noin puolet liittyy edelleen tavalla tai toisella ajoneuvoihin. Siihen liittyen on yksi tekotapa historiasta jälleen noussut pinnalle.

– Vahinko tapahtuu autolle, johon ei ole jostain syystä ollut vapaaehtoista vakuutusta. Sellainen otetaankin vahingon jälkeen ja ilmoitetaan väärä ajankohta. Tällaisia tapauksia on tullut nyt useita kymmeniä, tutkimuspäällikkö Kari Leivo LähiTapiolasta kertoo.

Hänen mukaan vakuutuspetosten lisääntyminen näkyy varsinkin yksityistalouksien puolella.

– Liikkeelle lähdetään hyvinkin pienistä summista, ihan muutamista satasista. Kyllä niistä tulee jopa paha mieli, Leivo jatkaa.

Vakuutuspetoksia tekevät tavalliset ihmiset ovat yleensä keski-ikäisiä ja kaupunkilaisia.

– He ovat monesti olleet aikaisemmin hyvätuloisia, mutta ovat joutuneet taloudelliseen ahdinkoon.

Vakuutuspetosten havaitseminen on entistä herkemmässä alan yhteisten vahinkorekisterien ansiosta.

– Kaikki vahingot syötetään samaan rekisteriin. Jos haet samasta vahingosta kahdesti korvausta, niin juttu tulee välittömästi tutkintaan, Leivo kertoo.

Yritysvahingoissa tilanne alkaa näkymään tilastojen mukaan noin kahden vuoden kuluttua siitä, kun laman pohja on saavutettu.

– Olemme jo tehneet suunnitelmia yritysvahinkojen osalta. Tulipalothan siellä työllistävät. Vanha totuus on, että palo on kannattavampi kuin konkurssi.

 

Suomessa on yhteensä 34 päätoimista ja poliisitausta omaavaa vakuutustutkijaa. Määrä on vähäinen muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tanskassa on 60, Norjassa 70 ja Ruotsissa peräti 140 tutkijaa.

– Kokeneet vahinkokäsittelijät paljastavat suurimman osan tapauksista. Suomessa tehtiin viime vuonna hieman yli sata tutkintapyyntöä poliisille epäillyistä vakuutuspetoksista. Vakuutusalan mielestä on sietämätöntä, että varsin simppeli tutkinta saattaa pahimmillaan kestää jopa neljä vuotta, Karhunen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.