Kaivoksiin tuli lisää mietittävää Finnpulp-tyrmäyksestä

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös hylätä Finnpulpin ympäristölupa ei tuota päänvaivaa vain metsäteollisuuden hankkeita suunnitteleville.

EU:n vesipuitedirektiivi, EU-tuomioistuimen Weser-tuomio ja oikeuden niistä johtamat ratkaisut rajaavat myös kaivos- ja kaivannaisteollisuuden toimintaa. Vesien tilaan suhtaudutaan entistä vakavammin.

– Tämä on tärkeä päätös myös kaivosteollisuudelle, se tulee ilman muuta vaikuttamaan myös meidän lupa-asioihimme, arvioi Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

– KHO:n ratkaisu oli aika radikaali. Aikaisemminhan ympäristöluvan on saanut, mutta sen ehdot on ruuvattu tiukalle tai vielä tiukemmalle. Nyt ei tehty niin vaan suoraan hylättiin koko lupa.

– Tämä on ehtinyt herättää kaivospiireissäkin paljon keskustelua, mutta tarkempi analysointi jää tammikuuhun. Vuodenvaihteen jälkeen alkaa varmasti olla erilaisia kokouksia ja seminaareja. Ensimmäinen puhujakutsu tuli juuri aamulla.

Suomela kertoo olleensa jo yhteydessä myös ruotsalaisiin kollegoihinsa kyselläkseen sikäläisestä tilanteesta.

Kaivosalan järjestössä on Pekka Suomelan mukaan seurattu pian pari vuotta vesipuitedirektiivin toteutumista niin Brysselin kuin Suomen tasolla.

Euroopan komissio totesi juuri viikko sitten direktiivin ”kuntotarkastuksessa” sen toimivaksi ja tarpeelliseksi. Erityistä avaamis- ja päivitystarvetta siinä ei nähdä. Ongelmia on ollut toimeenpanon hitaudessa, rahoituksen niukkuudessa ja sektorirajoissa.

– Meille on varsin tuttua, että lupamääräykset ovat muutenkin tiukentuneet 7-8 vuodessa. Tämä on yksi askel siinä. Jossain määrin olemme huolestuneita siitä, millainen linjaus tulee olemaan ennen kuin löydetään tasapaino vaatimusten ja tekniikan mahdollisuuksien välillä, Suomela sanoo.

– Toisaalta olen levollinen. Nämä ovat kuitenkin aina yksittäisiä ratkaisuja ja uskon että tasapaino löydetään.

Hallinto-oikeuden päätös ei tarkoita, ettei Suomeen enää saisi perustaa tehtaita ja kaivoksia, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola.

– Tämänkin tehtaan olisi varmaan voinut rakentaa, jos olisi käytetty parempaa tekniikkaa tai valittu toinen paikka. Kuopioonkin olisi varmaan voinut tehdä jonkinlaisen tehtaan.

Vesipuitedirektiivi ei kiellä teollista toimintaa vaan vesien pilaamisen, Veistola sanoo. Vesipuitedirektiivi koskee kaikkia toimintoja, mutta ratkaisut ovat aina tapauskohtaisia. Luvitus riippuu sekä laitoksen laadusta että vastaanottavan vesistön kantokyvystä.

– Arvelen, että Kuopion hankkeessa tuotantomäärät olivat niin isot, että ne söivät jätevedenkäsittelyn laadun vaikutuksen.

– Mutta Suomessa on hyvät insinöörit ja konsultit, he ovat hyviä laskemaan, mikä on mahdollista ja kannattavaa, ja usein siitä on syntynyt uusia vientituotteitakin. Onhan metsäteollisuuden jätevesien puhdistaminen ollut menestystarina viime vuosikymmeninä, Veistola muistuttaa.

Heinävedellä laaja ja valtakunnan julkkiksillakin vahvistettu kansanliike vastustaa ankarasti Beowulf Mining -yhtiön grafiittimalmitutkimuksia. Perusteena on erityisesti tutkimusaluetta ympäröivien vesistöjen vaarantuminen.

KHO:n päätös antaa uskonvahvistusta.

– Kyllä tuollaiset uutiset ottaa vastaan positiivisin mielin. Vesistöjen tilasta on huolehdittava, sanoo Pro Heinävesi -liikkeen aktiivi Jukka Leppänen.

– Sikäli se oli hämmästyttävää, että KHO:sta tuli täysin tyrmäävä päätös eikä pelkästään luvan myöntämistä tietyillä ehdoilla. Se osoittaa, että oikealla asialla ollaan niin Kallavedellä kuin täälläkin, Jukka Leppänen sanoo.

Finnpulp-päätös

Vesistöriski ratkaisee

Korkein hallinto-oikeus kumosi Finnpulp Oy:n Kuopioon suunnitteleman sellutehtaan ympäristöluvan.

Oikeus katsoi tehtaan aiheuttaman lisäkuormituksen heikentävän Kallaveden ekologisen tilan.

KHO:n päätöksen pohjana on kotimainen ympäristölainsäädäntö ja EU:n vesipuitedirektiivi.

Pintavesien laatua heikentävälle toiminnalle ei saa myöntää lupaa.

EU-tuomioistuin teki asiassa tiukan linjauksen jo heinäkuussa 2015 niin sanotussa Weser-tuomiossa, joka liittyi saksalaisen Weser-joen ruoppaushankkeeseen.

Vesipuitedirektiivi on annettu vuonna 2000, mutta toimeenpano jäsenmaissa on hidastellut.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Navitaksen Laitinen avoimin mielin Finnpulp-asiassa – "Luvat voisi olla helpompi saada Varkauteen kuin Kuopioon"

Finnpulpin Kuopion-hankkeen kohtaloksi koitui suuruus ja väärä sijainti –  tehdashankkeen kaatanut KHO-ratkaisu oli yksittäistapaus, jolle oli hyvät perusteet, arvioi professori

Finnpulpin peruuntuminen ei perunut tulevaisuutta

Savolaisten mielipiteet jakautuvat Finnpulpin kaatumisesta: Yhdelle "loistava juttu", toiselle "vaakakupissa isompi asia olisi työllisyys"

Finnpulpin toimitusjohtaja KHO:n päätöksestä: Suomen maine investointikohteena muuttui kyseenalaiseksi

Uusimmat

Talous

Kuopiolaisen Enfo Oyj:n liikevoitto parani

Huawei perustaa 5g-laitteita valmistavan tehtaan Ranskaan

Australialainen varustamo tilaamassa kaksi matkustajalauttaa Rauman telakalta

Koronaviruksen pelko piti pörssit laskussa

Danske Bank vähentää Suomen toiminnoista 60 työntekijää

Bloomberg: Nokia harkitsee yritysjärjestelyjä – yhtiö ei kommentoi

Olvi pärjäsi viime vuonna mainiosti – osingot nousussa

Kuluttajien luottamus pysyi helmikuussa liki ennallaan

Ulkoilma nesteytetään energiavarastoksi – Varkaus saa ison roolin uuden tekniikan edistämisessä

Panimo- ja virvoitusjuomien kotimaan myynti väheni hieman viime vuonna

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.