Kiinalaiskoulut hamuavat oppeja maailmalta – pekingiläisrehtori arvostaa suomalaista opetustapaa

Pekingin 18. keskikoulun käytävillä on hiljaista, kun oppilaat valmistautuvat alkuvuoden koeviikkoon. Lippispäinen rehtori Wei Ren harppoo kampuksen läpi, sillä hän on lupautunut kertomaan, miksi täällä, Pekingin keskustan uneliaalla etelälaidalla, Suomi on hyvinkin tuttu paikka.

Ren kertoo arvostavansa suomalaista näkemystä toiminnallisesta opetuksesta. Lohjalaiselta Kisakallion Urheiluopistolta koulu on hakenut oppia muun muassa jääkiekosta ja opettajien valmennuksesta.

–  Haluamme innostaa pekingiläislapsia talvilajien, kuten jääkiekon pariin, Wei sanoo STT:lle harppoessaan koulun kampuksen läpi.

Wein mukaan ryhmä koulun opiskelijoita on käynyt Suomessa tutustumassa suomalaiseen koulumaailmaan ja vastavierailulle on saatu opiskelijoita ja opettajia Suomesta. Lisäksi koulun opiskelijat ovat päässeet pelaamaan jääkiekkoa yhdellä Pekingin jäähalleista, vaikka jalkapallo on selkeästi suositumpi laji opiskelijoiden keskuudessa. Se näkyy koulun pihamaallakin, jota hallitsee suuri jalkapallokenttä.

Miljardin tavoite horisontissa

Kiina on yksi Suomen koulutusviennin merkittävistä kohteista. Sen lisäksi koulutusoppeja on myyty esimerkiksi Lähi-itään, Kaakkois-Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.

Koulutusvienti on kokonaisuudessaan lähtenyt vauhdikkaaseen kasvuun. Opetushallituksessa ennustetaan, että hallituksen tavoite koulutusviennin 350 miljoonan euron kokonaisarvosta saavutettiin vuodenvaihteessa. Ohjelmajohtajana toiminut Lauri Tuomi kuitenkin korostaa, että luvut tarkentuvat vielä kevään aikana, kun yritysten tilinpäätökset valmistuvat.

Samaan aikaan rimaa asetellaan korkeammalle. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ehdotti viime vuonna, että Suomen tulisi tavoitella koulutusviennin kasvattamista miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Tuomen mukaan seuraava askel olisi, että koulutusviennissä suomalaiset pääsisivät toteuttamaan kokoluokaltaan entistä isompia hankkeita.

–  Maailmalla on kova kiinnostus suomalaisiin päiväkoteihin, suomalaistyyppisiin kouluihin, jopa lukio-opetusta kysytään. Lisäksi suomalainen koulutusteknologia ja ammatillinen koulutus kiinnostavat muita maita, Tuomi luettelee.

Suuriakin hankkeita on jo toteutettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi nostaa esimerkiksi Jyväskylässä toimivan EduCluster Finlandin, joka on vienyt kokonaisia kouluja muun muassa Qatariin, Malediiveille ja Kazakstaniin.

Kangasniemi pitää hyvin mahdollisena, että Suomen koulutusvienti yltää miljardiluokkaan tulevaisuudessa. Hänen mukaansa merkittävä uusi avaus olisi, jos hallitus päättäisi asettaa kehitysavun selkeäksi painopisteeksi koulutuksen edistämisen.

–  Siitä meidät tunnetaan, ja sen tyyppistä apua meiltä koko ajan pyydetään myös kehitysmaista, Kangasniemi sanoo.

Lisäksi hän peräänkuuluttaa suomalaisten toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä keskinäisen kilpailun sijaan.

–  Se on ruotsalaisten tapa toimia maailmalla, ja sitä me tässä vielä pikkuisen harjoitellaan.

Saunamaasta koulumaaksi

Suomi ei ole ainoa maa, josta Wein johtama pekingiläiskoulu on käynyt hakemassa oppia. Wei esittelee koulun käytävällä kuvia maailmalta ja kääntelee kuvatauluja ympäri, jotta näkisi, mistä ne on otettu.

–  Missäs kuvat Suomesta ovat? Tässä on Hollanti, Korea, Yhdysvallat, Australia, Kanada, Britannia. Aa, tässähän oli Suomi, Wei sanoo ja osoittaa kuvaa, jossa kiinalaisopiskelijoita on kokoontunut teknisen työn luokkaan Suomessa.

Käytävän kuvakavalkadi on hyvä esimerkki siitä, että kansainvälinen kilpailu kiinalaisista koulutusrahoista on kovaa ja yrittäjiä on useita. Koulutusviennissä perinteisesti vahvoja maita ovat olleet esimerkiksi Britannia, Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti, jotka ovat pitkään vieneet osaamistaan maailmalle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Kangasniemi kuitenkin näkee, että Suomen vahvuudet ovat erilaisia verrattuna konkareihin.

–  Meillä on erittäin moderni näkemys hyvän oppimisen mahdollistavista pedagogiikasta ja oppimisympäristöistä. Lisäksi meillä on hyvä näkemys siitä, miten opettajia tulisi kouluttaa ja tukea heidän työtään, Kangasniemi kertoo.

–  Suomen koulumaine on hyvä siinä suhteessa, että Suomi tunnetaan tänä päivänä maailmalla paremmin koulutuksesta kuin saunasta.