Kissakahvila avaa Kuopiossa – tutkija kertoo, millaiseen inhimilliseen tarpeeseen ne syntyivät Japanissa

Poikkis, Peipponen, Pallero, Misu ja Phu ovat Tiina ja Markus Aaltosen omia kissoja, jotka ovat nyt saaneet kesätyöpaikan Kuopiosta Kissakahvila Tiramisusta.

– Ne viettävät täällä myös yönsä, mutta valvontakameroiden alla.

Uudistunut laki mahdollisti 2012 koiran tuonnin ravitsemusliikkeeseen, jos yritys itse sen sallii.

 – Hoksasimme, että laissa kissa rinnastetaan koiraan, ja jos koirilla on pääsy jonnekin, miksi ei siis kissalle, taustoittaa Markus Aaltonen.

Sen jälkeen Aaltosista on tullut ravintoloitsijoita Tampereelle, jossa he pitävät Kissakahvila Purnauskista sekä Helsinkiin, josta he ovat ostaneet Kissakahvila Helkatin.

Kesäsavolaisiksi kahvilaa pitämään

Tänään pariskunta avaa Kissakahvila Tiramisun Kuopion Maaherrankadulle. Iisalmelaislähtöinen Tiina Aaltonen (os. Kesonen) oli viime kesänä käymässä sukulaistensa luona Kuopiossa, kun hän sai ajatuksen perustaa kesän ajaksi kahvilan Kuopioon ja nähdä samalla enemmän perhettään.

Vuosi on kulunut, ja vanhempien – etenkin äidin – sekä 1-, 6- ja 8-vuotiaiden lasten kesänviettosuunnitelmat on ankkuroitu muutamaksi kuukaudeksi Savoon.

Kyseessä ei kuitenkaan yksittäisen yrittäjän ideasta vaan kansainvälisestä ilmiöstä. Aasiassa kissakahvilabuumi on ollut valtaisa, ja nykyään turisti löytää kattikahviloita ympäri Eurooppaa.

Suomessa Aaltosten kahviloiden lisäksi ainakin Rovaniemelle on perustettu kissakahvila, ja yliopistollinen eläinsairaala Helsingin Viikissä piti muutama vuosi sitten pop up -kissakahvilaa.

Kuva: Paula Pohjamo

Kissakahviloiden taustalla on laajempi ilmiö

Ilmiön taustalla on monta eri syytä. Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Eliisa Kylkilahti sanoo, että Japanissa kissakahvilat ovat syntyneet siltä pohjalta, ettei ihmisillä ole välttämättä mahdollisuutta pitää omia lemmikkejä. Syynä on joko kiireinen elämäntyyli, pieni asunto, asunnon eläimenpitokielto tai ulkoilutuskielto.

Kissakahviloiden kautta ihmiset pystyvät kuitenkin vaalimaan yhteyttä eläimiin ja jopa täyttää läheisyyden tarvettaan. Kissa on houkutteleva ”mainoskasvo”, koska se on merkityksellinen eläin japanilaisessa kulttuurissa.

Kylkilahti on ollut itse Japanissa tutkijavaihdossa ja tutustunut ilmiöön paikallisesti. Lisäksi hän oli Suomessa mukana TEKESin Petnets-tutkimushankkeessa, jonka keskiössä oli lemmikkikulutus.

– Suomessa kissa on ollut hyötyeläin, joka pitää maalla hiiret poissa. Suhde on sillä tavalla erilainen kuin Aasiassa tai Amerikassa, missä lemmikki on enemmän pehmolelumainen.

Eettinen tulokulma, löytöeläimet, on se, mikä Kylkilahden näkemyksen mukaan saattaa toimia suomalaisissa kissakahviloissa. Ylipäätään nyt on meneillään hyvin eläinmyönteinen aikakausi.

– Se liittyy laajempaan ilmiöön, jossa pohditaan esimerkiksi suhdetta lihansyöntiin. Yhteiselo eläinten kanssa alkaa saada uusia muotoja yhteiskunnassa.

Kissakahviloissa yhdistyy monia ajassa olevia elementtejä, arvioi myös Business Centerin johtaja, koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski Savonia-ammattikorkeakoulusta.

– Kuluttajat hakevat nyt elämyksellisiä kokemuksia. Tässä liikeideassa näen tärkeänä, että kun eläimiä on mukana, kasvatetaan myös lapsia asiakkaiksi, Sääski pohtii. 29

Kuva: Paula Pohjamo

Kissakahviloissa on pääsymaksu

Paitsi kissoillaan, Kissakahvila Tiramisu erottautuu myös muutamilla erityisillä piirteillään. Kissakahvilassa otetaan kengät pois, jottei kateille käy köpelösti kenkien alle jäädessä.

Kahvilassa peritään sisäänpääsymaksu, joka on viisi euroa per henkilö sekä lapsista että aikuisista.

– Monissa maailman kissakahviloissa on myös ikäraja. Meillä ei ole. Kissamme ovat tottuneet lapsiin jo kotonamme, sanoo Tiina Aaltonen.

Kuva: Paula Pohjamo

Kaksi eri yhtiötä pyörittämässä

Kissakahvila Purnauskista Tampereella ja Kissakahvila Tiramisua Kuopiossa pyöritetään avoimen Purnauskis-yhtiön kautta ja Kissakahvila Helkattia Helsingissä Stadin Katti -osakeyhtiöllä.

Jälkimmäisessä on neljä osakasta, kuten iisalmelaislähtöinen Liisa Paltemaa, mutta Tiina ja Markus Aaltonen omistavat suurimman palasen kakusta.

Sekä avoimen yhtiön että osakeyhtiön yhteenlaskettu liikevaihto on Markus Aaltosen mukaan puolisen miljoonaa, joista Stadin Katin osuus on noin 300 000 euroa ja Helkatin 200 000. Osakeyhtiö teki noin 5000 euroa tappiota viime tilikaudella ja edellisellä tilikaudella voittoa reilut 9000 euroa.Palkkoja Stadin Katti maksoi viime tilikaudella reilut 140 000 euroa.

– Tarkkana saa olla, mutta emme tekisi tätä, ellei se kannattaisi. Auton tankin saa täyteen, ja asuntolaina on maksettu, sanoo Markus Aaltonen ja vitsailee, että Tiina-puoliso tosin eläisi vaikka pyhällä hengellä.

– Tämä on intohimoala – työ, jota haluan elämässäni tehdä, myöntää Tiina Aaltonen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Talous

Et ehkä ole ajatellut, mikä riesa tuotepalautuksesi on yritykselle – näillä keinoilla palautuksesi koetetaan estää

Kuumat kelit ja raemyrskyt kutistavat Ranskan viinintuotantoa – jäämässä pienimmäksi viiteen vuoteen

Hoivakohun riepotteleman Attendon tulos Suomessa romahti tappiolle

Stora Enso investoi puupohjaiseen hiileen, koelaitos Kotkan Sunilaan – käytetään sähköautojen akuissa

Fortum teki vahvan tulosparannuksen – keskustelut Uniperin kanssa jatkuvat

Boeing varautuu 737 Max -koneiden lentokiellon aiheuttamiin kuluihin jättisummalla

Microsoftin tulos ylitti selvästi odotukset

Facebookin ja Googlen verotukselle on tulossa vähimmäistaso – G7-maat pääsivät sopuun suunnitelmasta

WSJ: Olli Rehn esillä keskusteluissa IMF:n uudesta pääjohtajasta

Kone kohensi alkaneen vuoden näkymiä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.