Kuituverkon veto käy kalliiksi Ylä-Savossa

Rautavaara, Varpaisjärvi ja Valtimo ovat haja-asutusalueen kuituverkon pioneereja. Ohituskaista tiedon valtaväylälle on nyt käymässä kalliiksi osuuskunnan toimialueen kunnille, jotka ovat ajautuneet hankkeen miljoonavelkojen rahoittajiksi.

– Pitkällä tähtäyksellä osuustoiminnan liiketoiminta on kannattavaa, kun oman pääoman tilanne saadaan korjattua, Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto perustelee pelastusohjelman kahden miljoonan lainoja ja 350 000 euron takausvastuuta.

Uudesta velasta miljoona euroa otetaan Rautavaaralla keskeneräisten kuituverkkohankkeiden toteutukseen. Toinen miljoona euroa taas tarvitaan pääomalainaan, jolla osuuskunta hoitaa velkarästinsä verkkourakoitsijalle.

Valtimo on ottamassa harteilleen miljoonan euron lainat ja 350 000 euron takausvastuun osuuskunnan hankkeista Varpaisjärvellä.

Lapinlahti päätti jo viime syksynä 700 000 euron omavelkaisesta takauksesta Varpaisjärven hankkeille, mutta ehtona oli Finnveran takaus lopulle lainalle. Takaus jäi saamatta ja nyt takausvastuut ovat siirtymässä Valtimolle ja Rautavaaralle.

Rautavaaran Tietoverkko -osuuskunnan talousahdingosta on helppo syyttää Finnveraa, joka kieltäytyi takausvastuusta osuuskunnan riittämättömän oman pääoman takia. Hylkäyspäätös ei ollut kuitenkaan mikään ihme, sillä osuuskunta oli hukannut viime vuoden lopussa alkuperäisen 100 000 euron peruspääomansa ja kertoi runsaan 500 000 euron negatiivisesta omasta pääomasta.

– Tärkeintä on nyt saada osuuskunnan tase kuntoon ja avustukset liikkeelle.

Rautavaaran kunnan lainataakka kasvaa rahoituspäätösten seurauksena 60 prosentilla. Viime vuoden tilinpäätöksen perusteella lainaa oli jokaista kuntalaista kohti 3 069 euroa, kun se nyt kohoaa noin 4 900 euroon.

Rahoitusalan ammattilaisten silmissä osuuskunnan tase on pahemman kerran kuralla. Omat rahat on syöty ja velkaa on rattailla yli kuusi miljoonaa euroa. Vaikka hanketta ruokitaan mittavalla valtion tuella, loppupeleissä vastuu velkojen maksusta kaatuu kolmen kunnan harteille.

Yksi osuuskuntapohjalta toteutetun kuituverkon valttikortteja on ollut matala liittymähinta. Kuituliittymän tilaajan 100-500 euron oma panos ei ole kuitenkaan riittänyt kattamaan liittymän tosiasiallisia kuluja, vaikka siitä olisi vähennetty yhteiskunnan tuet.

Realistista liittymähintaa määritettäessä osviittaa antaa toisen paikallisen verkkorakentajan Savon Kuituverkko Oy:n hinnoittelu, jonka valokuituliittymä alle 300 metrin etäisyydellä runkoverkosta maksaa 1 800 euroa.

Maakunnallista valokaapeliverkkoa rakentava Savon Kuituverkko pääsi töihin käytännössä vasta viime vuonna. Runkoverkkoa kaapeloitiin noin 650 kilometriä ja suoria kuituverkkoliittymiä on nyt runsaat 500.

Parhaillaan maakunnassa kiertää kymmenen paikkakunnan Kaistakaravaani-kiertue, jonka tavoitteena on jakaa tietoa kuituverkosta kaikkien kolmen verkko-operaattorin toimialueilla.

Kaikkiaan Pohjois-Savossa on kuituverkkoa noin 1 800 kilometriä. Maakunnan ahkerin kuituverkon rakentaja on ollut Kaisanet Oy, joka on vetänyt kuitua Ylä-Savoon 900 kilometriä.

Talouden tunnuslukujen vertailussa Savon Kuituverkko ja Rautavaaran Tietoverkko päätyivät liikevaihdon osalta tasalukemiin.

Osuuskunnan tappio ylitti liikevaihdon, mutta myös Savon Kuituverkon tulos jäi 100 000 euroa pakkaselle.

– Onhan se raskasta alkuun, mutta rahaa tulee lisää sitä mukaa kuin uusia liittymiä tulee, Savon Kuituverkko Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen kertoo.

Lötjönen arvioi, että laajakaistarakentaja ei tarvitse näillä näkymin omistajakunnilta uutta rahoituskierrosta.

Savon Kuituverkko on saanut Finnveran takaukset ja valtiolta avustukset asetusten mukaisesti, mutta niiden varmistaminen viivästytti rakennustöiden aloitusta vuodella.

– Viime vuonna rakennettiin paljon runkoverkkoja, jotka ovat tärkeitä julkisyhteisöjen näkökulmasta. Tänä vuonna kuituverkon rakennustahti hidastuu, Lötjönen ennakoi.

Teknisenä ratkaisuna valokuitukaapelia pidetään ylivoimaisena vielä vuosikymmeniä eteenpäin. Lötjönen muistuttaa, että kuituverkko tukee myös mobiiliverkon toimintaa haja-asutusalueella, jos tukiasemat saadaan kytkettyä suoraan kuituverkkoon.

Kuituverkot: Kolmen operaattorin maakunta

Pohjois-Savossa on kolme maakuntaliiton kilpailuttamaa Laajakaista kaikille -verkko-operaattoria eli Savon Kuituverkko, Kaisanet ja Rautavaaran tietoverkko -osuuskunta.

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta rakentaa verkkoa Rautavaaralla ja Lapinlahdella entisen Varpaisjärven kunnan alueella.

Savon Kuituverkon hankealueita on Kiuruveden, Pielaveden, Keiteleen, Vesannon, Tervon, Suonenjoen, Rautalammin, Kuopion, Leppävirran, Tuusniemen, Varkauden, Juankosken, Siilinjärven ja Maaningan alueilla.

Kaisanet Oy:n hankealueita sijaitsee Sonkajärvellä, Vieremällä, Iisalmessa ja Lapinlahdella.

Kaisanet on Kajaanin Puhelinosuuskunta KPO:n tytäryhtiö, joka toimii Kainuun, Ylä-Savon, Koillismaan ja Pohjois-Karjalan alueilla tietoliikenneosaajana.