Lenita Airisto harmittelee, että Suomessa MeToo-kampanja on ollut vaisu

Yrittäjä ja diplomiekonomi Lenita Airiston mielestä on hyvä asia, että seksuaalinen häirintä on nostettu esille MeToo-kampanjan myötä.

Viime syksynä useat Hollywoodin naisnäyttelijät kertoivat elokuva-alalla kohtaamastaan seksuaalisesta häirinnästä. Pian naiset eri puolilla maailmaa avautuivat häirinnästä.

– Eturintamassa olivat amerikkalaiset naiset. Tämän päivän nuorilla amerikkalaisilla naisilla on erittäin vahva itsetunto. Se näkyy liike-elämässä, politiikassa ja taiteessa, Airisto sanoo.

– Euroopassa ruotsalaiset ovat olleet MeToo-kampanjan etulinjassa. Suomalaiset naiset kuuluvat tässä asiassa nukkuvien puolueeseen, Airisto harmittelee.

Hänen mukaansa seksuaaliseen häirintään on tärkeää puuttua, sillä se on osa sovinismia. Samat miehet myös vähättelevät naisen mielipiteitä ja tekemisiä.

Airisto itse kertoo joutuneensa elämänsä aikana kaksi kertaa raiskausyrityksen kohteeksi, mutta selvinneensä niistä.

Miesten härskeihin vitseihin hän vastaa niin tiukasti, että vitsit loppuvat lyhyeen.

– Miehet vähän pelkäävät minua, hän sanoo.

Airisto osallistui perjantaina Kuopion alueen brändiseminaariin. Hänen tänä vuonna julkaisemassa kirjassaan käydään läpi Airiston omaa elämää ja Suomen historiaa.

Airisto on ollut rakentamassa Suomen brändiä maailmalla – ja on brändi itsekin.

Hän on tullut tunnetuksi vuoden 1954 Suomen neitona, television ajankohtaisohjelmien juontajana sekä Suomen, suomalaisen muodin ja suomalaisten yritysten vienninedistämiskampanjoiden vetäjänä.

Suomen vahva brändi maailmalla on rakentunut etenkin Suomen itsenäistymisen sekä toisen maailmansodan aikaiseen sitkeyteen, Airisto arvioi.

– Suomi oli heti itsenäistymisensä jälkeen köyhä maa ja sai avustusta Yhdysvalloilta. Myös muut Euroopan maat saivat avustusta, mutta vain Suomi maksoi velkansa kokonaan takaisin.

Airisto on huolissaan, ettei Suomessa ole enää kansainvälisiä muotibrändejä.

– Aalto-yliopisto kouluttaa designereita, mutta he lähtevät töihin Dieselille tai H&M:lle suunnittelijoiksi. Missä ovat meidän omat brändit?

Hän viittaa 1960-lukuun, jolloin esimerkiksi Armi Ratian Marimekko ja Pentti Palmroth kengät tulivat tunnetuiksi ympäri maailmaa.

Periksiantaminen ei kuulu Airiston luonteenpiirteisiin. Hän toteutti 1980-luvulla Suomi luo ja vie -maailmankiertueen, jolla esiteltiin suomalaista teollisuutta. Kun Ulkomaankauppaliitto hylkäsi suunnitelmat, Airisto etsi suomalaisista teollisuusjohtajista tukijoukot kiertueelle.

Airiston mukaan vahvuus on tullut kotoa: äidiltä, isältä ja isoäidiltä.

– Jo isoäitini oli itsenäinen nainen ja korosti, että tyttäret pitää kouluttaa siinä missä pojatkin.