Mäntyöljy saattaa tipahtaa kehittyneiden biopolttoaineiden listalta

UPM ja muut suomalaiset metsäyhtiöt seuraavat tiiviisti kehittyvien biopolttoaineiden raaka-ainelistan valmistelua, josta Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta lausuu tänään oman kantansa.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ottaa illalla osaltaan kantaa siihen, mistä puumateriaaleista biodieseliä on kestävää valmistaa ja miten bioenergiaan käytettävän biomassan kestävyys varmistetaan.

UPM:n yhteiskuntasuhdejohtajan Stefan Sundmanin mukaan mäntyöljyn pysyminen kehittyneiden biopolttoaineiden listalla on yhtiölle tärkeää. Itsestään selvää se ei ole, sillä hollantilaisesittelijä Bas Eickhoutin alustavassa listassa ei ollut mäntyöljyä eikä myöskään runkopuuta.

– Mäntyöljy on Lappeenrannan jalostamon raaka-aine, ja on aivan olennaista, että se pysyisi jatkossakin kehittyneiden biopolttoaineiden listoilla, Sundman sanoo.

Lappeenrannan vuodesta 2015 toiminut laitos työllistää noin 200 ihmistä.

Biodieselin raaka-ainelistalla on iso merkitys sille, mistä kehittynyttä uuden sukupolven biodieseliä lähivuosina valmistetaan ja mitkä Suomeen suunnitelluista hankkeista etenevät ja menestyvät.

 Taustalla on se, että EU-maat ovat asettamassa liikennepolttoaineiden toimittajille sekoitevelvoitteen. Komission esityksen mukaan bioperäistä polttoainetta pitäisi olla 6,8 prosenttia vuonna 2030. Tietyistä raaka-aineista valmistetuille polttoaineille asetetaan vielä oma erillisvelvoitteensa. Löytyykö runkopuu tai mäntyöljy hyväksyttävien raaka-aineiden listalta, vaikuttaa siten ratkaisevasti niiden kysyntään.

Kemiin biojalostamoa suunnitteleva Kaidi hermoilee puolestaan runkopuun kohtaloa ja sitä, asetetaanko suomaalta kerätylle puulle rajoitteita.

 

Kyllönen: Mäntyöljy pois uusien laitosten osalta

Mäntyöljyn poistamisen puolesta on äänestämässä myös europarlamentaarikko Merja Kyllönen. Hän perustelee päätöstään sillä, että raaka-aine toisi isomman arvonlisän ja enemmän työpaikkoja, jos se käytettäisiin polttoaineen sijaan biopohjaisiin kemikaaleihin.

Samalla Kyllönen tukee kuitenkin myös pykälää, jonka myötä listan muutokset vaikuttaisivat vain uusiin investointeihin.

– Ei voida lähteä siitä, että jos lista muuttuu, olemassa olevat työpaikat tai investoinnit kaatuisivat saman tien. Ympäristövaliokunnan kannassa on lähdetty siitä, että tuettaisiin toimivia yksiköitä, Kyllönen perustelee.

 

Torvalds ennakoi häviötä

Suomalaismeppi Nils Torvalds (r.) arvioi, että kokonaisuudessaan ympäristövaliokunnan äänestys päättyy suomalaisittain pettymykseen. Suomessa on muun muassa ajettu mallia, jossa biomassan kestävyys arvioitaisiin maakohtaisesti ja riskiperusteisesti.

– Luulen, että me häviämme, koska joudumme kompromissiin, joka ei ole erityisen hyvä, Torvalds sanoo.

Hänen mielestään on täysin järjetöntä, että uusiutuvien biopolttoaineiden raaka-ainelistasta äänestetään poliittisesti.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan kanta on vain osa pitkää EU:n päätöksentekoketjua. Koko parlamentti äänestää kannastaan myöhemmin, minkä jälkeen neuvottelut jatkuvat komission, parlamentin ja ministerineuvoston kesken.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.