Marjamehua ja vodkaa – suomalaista ruokaa esitellään Saksassa villin luonnon herkuilla

Suomalaisia lihasäilykkeitä, hunajaa, suolakurkkuja, pienpanimo-oluita, giniä, karjalanpiirakoita ja kauratuotteita – muun muassa niitä esiteltiin perjantaina avautuneilla Grüne Woche -messuilla Berliinissä.

Suomi on tänä vuonna näiden maailman suurimpien ruoka-alan kuluttajamessujen pääyhteistyökumppani, ja vastaanotto oli ainakin ensimmäisten tuntien perusteella hyvä.

Mehut ja marjat kiinnostivat

Suomella on messuilla 1 600 neliömetrin halli, jossa oli jo puoliltapäivin runsaasti väkeä tutkimassa ja maistamassa tarjontaa.

– Lähes jokainen, joka on pysähtynyt maistamaan mehujamme, on myös ostanut pullon matkaansa, Aten marja Oy:n työntekijä Pantse Paunonen sanoo.

Hirvensalmelta olevan yrityksen sokerittomat mehut ja karpalo kiinnostavat messuvieraita erityisesti, vaikka moni päätyikin ostamaan sokeroitua mehua. Metsämarjoista valmistetut tuotteet keräsivät huomiota muillakin tiskeillä.

– Olemme yllättyneitä, että messut lähtivät liikkeelle näin hyvin. Olemme myyneet aamun aikana kymmeniä pusseja, kertoo Wellbeing 365 -brändin marjajauheita esitellyt Health & Wellbeing Academyn toimitusjohtaja Leila Repo.

Wellbeing 365 on hyvinkääläisyrityksen uusi tuotemerkki, joka pyrkii suoraan Euroopan markkinoille esimerkiksi hyvinvointikauppojen valikoimiin.

– Meitä kiinnostavat markkina-alueina myös Aasia ja Lähi-Itä, jonne olemme jo toimittaneet tuotteitamme, Repo sanoo.

"Tutkimme, mitä saksalaiset ovat lohesta valmiita maksamaan"

Oululaisen Hätälä Oy:n tiskillä riitti tungosta. Yrityksen väki maistatti loimulohta ja pyysi ihmisiä vastaamaan kyselyynsä.

– Meillä on saksalaisessa Rewe-kauppaketjussa myynnissä jo kaksi tuotetta. Nyt tutkimme, olisiko täällä kysyntää kolmannelle ja mitä saksalaiset ovat lohesta valmiita maksamaan, markkinointikoordinaattori Katja Ruokolainen sanoo.

Hätälän väki oli Grüne Woche -messuilla ensimmäistä kertaa, samoin kuin nurmeslaisen Porokylän leipomon toimitusjohtaja Erik Kärki. Yritys esitteli messuilla gluteenittomia O’love -hyvinvointituotteita, kuten kauraleipää.

– Suomessa ollaan pitkällä gluteenittomassa leivonnassa ja sen osaamisessa, ja kiinnostus kauraan on nousussa täälläkin, Kärki toteaa.

Yrityksen tavoite on saada tuotteitaan myyntiin saksalaisiin kauppaketjuihin.

– Meillä on vahva usko, että onnistumme siinä. Myös messukokemus ja käsitys Saksan markkinoista on tärkeää. On hienoa, että Suomella on täällä oma osasto.

Uuraisilta olevan Ahotuvan Tarhat -yrityksen tavoite on löytää Grüne Woche -messuilta kontakteja, jotka avaisivat ovet saksalaisiin erikoiskauppoihin. Messuväelle hunajatuotteita maistattavat yrittäjä Antti Heinonen ja työntekijä Silja Parri. Kuva: Mia Rouvinen
 

Villi luonto näkyy Suomen osastolla

Tänä vuonna Grüne Wochessa on ennätykselliset 1 750 näytteilleasettajaa. Neliömetreissä mitattuna messut ovat yli kaksitoista kertaa suuremmat kuin Helsingin messukeskuksessa parhaillaan olevat Matkamessut.

Suomen messuteema on Aus der Wilnis eli villistä luonnosta, mikä näkyy markkinointimateriaaleissa, tarjoiluissa ja osastolle luonnonmateriaaleista tehdyissä koristeissa. Messuilla on esittäytymässä 80 suomalaisyritystä, joista osa on matkailuyrityksiä.

Messut ovat etenkin Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitolle MTK:lle taloudellinen ponnistus, joka saa yrittäjiltä kiitosta.

– Tämä on parasta vientitukea, satsaus, joka maksaa itsensä takaisin, sanoo Virtasalmelta tulleen Viljatuotteen toimitusjohtaja Matti Toivanen.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoi Suomen osaston tiedotustilaisuudessa, että yksi syy messusatsaukseen oli halu edistää korkean arvonlisän eli jalostettujen tuotteiden vientiä.

Saksa on yksi Suomen tärkeimmistä elintarvikkeiden vientimaista. Suomi vie Saksaan vuosittain noin 75 miljoonan euron arvosta ruokaa ja juomaa.

Panostus lähes kolme miljoonaa euroa

Suomi on ensimmäistä kertaa Berliinin Grüne Woche -messujen pääyhteistyökumppani. Tarkoitus on lisätä suomalaisten ruoka- ja juomatuotteiden näkyvyyttä, edistää pääsyä Saksan markkinoille ja houkutella Suomeen lisää matkailijoita.

Suomen osaston pääorganisoija on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Sen kanssa järjestelyistä vastaavat maa- ja metsätalousministeriö, suomenruotsalaisia viljelijöitä edustava SLC sekä Business Finland.

– Kun mukaan lasketaan oheistapahtumat, sponsorointi ja muut kulut, kokonaispanostus on lähes kolme miljoonaa euroa, MTK:n viestintäjohtaja Klaus Hartikainen kertoo.

MTK kattaa noin kaksi kolmasosaa kuluista, ministeriö 400 000 euroa ja loput SLC ja mukana olevat yritykset.

Suomea myydään messuilla maailman pohjoisimpana maana, jossa maatalous on elinkeino. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) puheissa toistuivat arktisuus, puhtaus ja vastuullisuus.

– Suomella on erinomaiset edellytykset tuottaa ruokaa kestävästi ja vastuullisesti: arktisuudesta johtuen meillä on puhdas maaperä, ilma sekä riittoisat ja laadukkaat vesivarat, Leppä sanoi torstain kutsuvierasavajaisissa.

Hän korosti myös tuotteiden jäljitettävyyttä – “jokainen lehmäkin tunnetaan nimeltä”.

Vuosittain 400 000 kävijää

Maailman suurimmat kuluttajille suunnatut ruoka-alan messut järjestetään nyt 84. kerran Berliinissä.

Kymmenen päivää kestävän tapahtuman pääyhteistyökumppani on tänä vuonna Suomi.

Messuilla on nyt 1 750 näytteilleasettajaa 61 maasta.

Oheistapahtumia on yli 300.

Tapahtumassa käy vuosittain 400 000 vierasta, joiden joukossa 90 000 ruoka-alan ammattilaista, 4 000 median edustajaa ja satoja poliittisia päättäjiä.

Loppuunmyyty messualue on 125 000 neliömetriä, ja sillä voi tutustua ruoan ja juoman lisäksi muun muassa maatalouskoneisiin, tuotantoeläimiin ja keittiötarvikkeisiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Talous

Nokian Renkailta tulosvaroitus – arvioi markkinoiden heikkouden jatkuvan

Ponssen kasvu jatkuu – metsäkonejätti kasvatti liikevaihtoaan

Autotalo E. Hartikainen aloittaa isot yt-neuvottelut – vähennyspaine neljännes yhtiön autopuolen henkilökunnasta

Työttömien määrä laski hieman Pohjois-Savossa

Finnairin osake jylisi yli 7 prosentin laskuun heikon tulosjulkistuksen vanavedessä

Kuopiolainen Superoperator Amerikkaan – yhteistyöhön ison autopesuketjun kanssa

Työllisyys nousussa – EK:n ekonomisti varoittaa, ettei hyvä kehitys välttämättä jatku pitkään

Lignell & Piispasen uusi toimitusjohtaja Kirsi Räikkönen: Asiakkaita myös päivittäistavarakaupan kautta

Sähköbussit yleistyvät – kaupunkiliikenteessä jopa puolet busseista saattaa kulkea sähköllä kymmenen vuoden päästä

Savon vanhimmalle perheyritykselle uusi toimitusjohtaja – Kirsi Räikkönen vetämään Lignell & Piispasta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.