"Nyt tarvitaan uroshauen liikkeitä"

Teknologiateollisuuden pk-yrittäjillä on huoli ja hätä investoinneista. Finanssikriisin jälkeen vientituloihin syntynyt 20–30 miljardin euron aukko ei umpeudu enää helpoilla tempuilla.

– Nyt tarvitaan uroshauen liikkeitä. Takana on loistava tulevaisuus, mutta mitä on edessä, Junttanin varatoimitusjohtaja Heikki Ovaskainen lainaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen sanoja.

– Olemme jämähtäneet vuoden 2011 tasolle. Sydänkäyrä on pysytellyt paikoillaan kolme vuotta ja päättäjät vain hymistelevät. Joillakin aloilla on sentään positiivisia merkkejä ja tuntuu vääjäämättä, että pohja on saavutettu, arvioi Ovaskainen, joka on myös Pohjois-Savon Teknologiateollisuus ry:n hallituksen jäsen.

Viennin kasvu ja työpaikkojen synty keskittyvät jatkossa entistä enemmän pk-yrityksiin. Teknologiateollisuus on teettänyt Etlalla vuoteen 2025 ulottuvan vision, jonka toteuttaminen nostaisi kone- ja metallituotesektorin osuuden viennistä 25 prosenttiin, kun nyt se on 15 prosenttia.

– Nyt tarvitaan rohkeita poliittisia avauksia. Poukkoilevasta päätöksenteosta on päästävä irti, tähdentää Kuopion Konepaja Oy:n toimitusjohtaja Risto Finne, joka toimii Pohjois-Savon Teknologiateollisuuden puheenjohtajana.

Yrittäjien uudistuslistan kärkipäässä on verotus, joka ei kannusta yrityksiä investoimaan ja kasvamaan.

Viron mallin mukainen verojärjestelmä lopettaisi investointien jaksottamisen poisto-oikeuksien rajoissa. Yrittäjät toivovat järjestelmää, jossa verotus tapahtuisi vasta silloin kun voitot nostetaan ulos yrityksestä.

Viron mallin käyttöönotto poistaisi yritysten liikevoittojen kahdenkertaisen verotuksen.

Suomessa vuosina 1990–2004 käytössä ollut yhtiöveron hyvitysjärjestelmä tuotti vastaavaan lopputuloksen, mikä auttoi kansantalouden lamasta vientivetoiseen kasvuun.

Perintö- ja lahjaveron poistoa pk-yrittäjät kannattavat sillä perusteella, että se helpottaisi sukupolvenvaihdoksia yrityksissä ja auttaisi jatkajia investoimaan lisää yritykseen. Korjausta tarvittaisiin myös yritystukien monimutkaiseen jakojärjestelmään.

– Tukia on osattava hakea monelta luukulta. On myös tapauksia, että yritys on luopunut koko tuesta kun on selvinnyt, että tuen raportointiehtojen täyttämistä varten olisi pitänyt palkata uusi työntekijä, Finne kertoo.

Kasvun esteeksi suuri osa pk-yrittäjistä nimeää pulan käyttöpääomasta.

Ennen lamaa taseisiin kerätyt puskurit on syöty nousukautta odotellessa jo moneen kertaan.

Omavaraisuusasteet ovat sukeltaneet ja yrityskiinnityksen arvo on romahtanut rahoittajien silmissä.

– Pankit suorastaan tappelevat kolmen A:n yrityksistä, mutta rahaa annetaan vain hyville kasvuyrityksille. Ei sitä jaeta tasaisille puurtajille, joille lainarahan hinta on helposti 5–10 prosenttia, Finne oikoo käsityksiä luottolaman syvyydestä.

Pelastusta ei tuo edes EKP:n ohjauskorko, joka painui torstaina käytännössä nollaan.

Pankkien vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet niin paljon, että investointien rahoitukseen tarvittaisiin eritysluottolaitosten apua.

– Käyttöpääomapula on iso ongelma. Jos tähän saadaan vielä joku nousubuumi, se voi viedä firmoja nurin myös sen takia, kun isoja tilauksia pitäisi rahoittaa etukäteen, Ovaskainen varoittaa.

Investoinnit Suomeen ovat olleet viime vuosina noin 1,5 miljardia euroa matalammalla tasolla kuin vuonna 2008.

Yrittäjät pelkäävät, että investointien hyytyessä myös liiketoimintojen kehitys polkee paikoillaan ja teollisuustuotannon kilpailukyky heikkenee entisestään.

– Huolestuttavaa on, että Suomeen toimitettiin viime vuonna vain 200 robottia. Tätä ennen Suomi on ollut vertailuissa eniten robotteja teollisuustuotannossa käyttävä maa Euroopassa, Finne sanoo.

Yrittäjät näkevät, että robotit eivät syö työpaikkoja, mutta automaatio on tie tuottavuuden nostamiseen.

Yksi työkaluista on teollinen internet, jonka napanuora tuo laitteen koko elinkaaren myyjän huoltopalveluiden ulottuville.

– Moni yritys on jämähtänyt palveluparadoksiin, jossa palveluliiketoiminta tuo liikevaihdosta kymmenen prosenttia, mutta tuloksesta selvästi enemmän. Palvelujen osuuden nostaminen 20 prosenttiin liikevaihdosta on kuitenkin todella suuri ponnistus, Ovaskainen valottaa.

Tuotteen huoltopalveluiden myyntiin teollinen internet tuo ennakoivan otteen, jossa myyjä voi tarjota palveluratkaisun jo ennen häiriötilanteen syntyä. Sensorien kytkentä osaksi tuotetta palauttaa myös huoltopalveluja kotimaahan.