Tappoiko pelko Nokian? Ollila huusi kurkku suorana, keskijohto ei uskaltanut kertoa totuutta

Nokia hävisi älypuhelinmarkkinoilla, koska yhtiön keskijohdon ja ylimmän johdon pelot estivät yhtiötä vastaamasta kilpailuun Applen kanssa.

Professori Quy Huy ranskalaisesta johtamisopisto Inseadista sekä apulaisprofessori Timo Vuori Aalto-yliopistosta esittävät artikkelissaan, että Nokiassa iPhonen nousun aikaan vallitseva pelon ilmapiiri jäädytti koordinaation ylimmän ja keskijohdon välillä. Keskijohto pelkäsi asemansa ja resurssiensa menetystä.

Huyn ja Vuoren hiljattain julkaisema tutkimus perustuu 76 henkilön haastatteluun. Haastatellut työskentelivät Nokian ylimmässä johdossa, keskijohdossa sekä insinööreinä ja ulkopuolisina asiantuntijoina.

Tutkimuksessa käy ilmi, että organisaation pelko perustui temperamenttisten johtajien ja pelokkaan keskijohdon kulttuuriin. Keskijohto oli liian peloissaan kertoakseen totuuden.

Huyn ja Vuoren tutkimusten perusteella yhtiön ylimmällä johdolla oli hirvittävä maine, jonka keskijohto laajasti jakoi.

Monet haastateltavat kuvasivat Nokian hallituksen puheenjohtajaa ja toimitusjohtajaa Jorma Ollilaa erittäin temperamenttiseksi. Hän huusi usein ihmisille "kurkku suorana".

Eräs konsultti kertoi, että Ollilalle oli sen vuoksi vaikea kertoa asioita, joita hän ei halunnut kuulla.

Keskijohto kertoi, että uhkaukset potkuista tai alennuksista olivat yleisiä.

Pelon vuoksi keskijohto pysyi hiljaa ja tarjosi optimistista ja suodatettua tietoa.

 

Ylinkin johto pelkäsi

Jos Nokian keskijohto pelkäsi ylintä johtoa, niin ylin johto pelkäsi myös. Heidän pelkonsa kohdistui ulkopuoliseen ympäristöön ja vuosineljännesten tavoitteiden saavuttamiseen.

Vaikka ylin johto ymmärsi, että Nokia tarvitsee paremman käyttöjärjestelmän puhelimiinsa pärjätäkseen Applen iOS:lle, he tiesivät, että sen kehittämiseen menisi useita vuosia. Samalla he eivät uskaltaneet julkisesti tunnustaa Symbian-järjestelmän huonommuutta, jotta eivät olisi näyttäneet häviäjiltä sijoittajien, tavarantoimittajien ja asiakkaiden silmissä.

Professorit Huy ja Vuori toteavat, että pieni pelko voi olla hyvä keino motivoida, mutta pelon käyttäminen umpimähkään voi olla kuin lääkkeen yliannostus, jossa riskinä ovat vaaralliset sivuvaikutukset.

Tämän riskin vähentämiseksi johtajien pitäisi olla virittyneitä työyhteisön erilaisille tunnetiloille.

Huyn ja Vuoren mukaan Nokian johtajien olisi pitänyt pystyä rohkaisemaan aitoon ja psykologisesti turvalliseen dialogiin ja palautejärjestelmiin. Siten he olisivat voineet arvioida, mikä on mahdollista ja mikä ei. Ja ennen kaikkea, miten toimia.

Suomessa tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä Talouselämä.