Osingoissa yllätti korkea taso

Hyviä uutisia osakesäästäjille: valtaosa Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä jakaa omistajilleen osinkoa kevään aikana.

Osinko on omistajan osuus yhtiön voitosta. Osingosta päättää yhtiökokous hallituksen esityksen perusteella. Osingot maksetaan yleensä maalis-huhtikuussa omistajalle, jolla on osakkeet hallussaan ennen yhtiökokouspäivää. Nyt on siis mahdollisuus pikatuottoihin.

Osinkotuotto on keskimäärin vajaat neljä prosenttia osakkeen arvosta, mikä ei ole hullumpi luku nykyisten nollakorkojen maailmassa.

Suomalaisten osakkeiden tuotoista tosin joutuu maksamaan veroa, joka on noin 25 prosenttia. Käteen jää silti keskimäärin vajaan kolmen prosentin tuotto.

Osinkokevät on tänä vuonna tavanomainen, arvioi pääanalyytikko Kim Gorschelnik rahoituspalveluyhtiö FIM:stä.

Osinkotuotto on yleensä ollut neljä–viisi prosenttia. Korkeampia lukuja nähtiin, kun osakkeiden arvot olivat nykyistä alempana vuosina 2011–2012.

Tavanomainen kevät on kuitenkin nykysuhdanteessa iloinen yllätys.

– Yhtiöiden tuloksen ja osingot ovat odotuksia paremmat. Viimeinen vuosineljännes toi liikevoittoa selvästi odotuksia enemmän.

Loppukiidon aiheuttivat ilmeisesti euron heikkeneminen dollariin nähden, öljyn hinnan lasku ja Euroopan keskuspankin lupaama elvytys ja alhaiset korot.

Analyytikko yllättyi tänä vuonna ainakin Tiedon, Nokian Renkaiden ja Nordean osingoista.

Osinkotuoton hajonta on kuitenkin suuri: nollasta lähes kymmeneen prosenttiin. Kärjessä on aiemmilta vuosilta tuttuja nimiä, kuten puhelinoperaattoreita ja sähköyhtiö Fortum. Fortum ja Elisa jakoivat ulos lähes koko tuloksensa, arvioi Gorschelnik.

Tämän lisäksi Fortum jakaa vielä ylimääräisen osingon sähköverkon myyntivoitosta. Lihatalo HKScan ylltti nousullaan kakkoseksi. Sekin oli ylimääräisen osingon ansiota.

Sen sijaan esimerkiksi Nokian osinkotuotto on vaatimaton, vaikka kassassa on rahaa puhelinten myynnin jälkeen. Yhtiö tosin jakoi ylimääräisen osingon viime vuonna.

Nolla-osinkosarjaan kuuluvat tänä vuonna niinkin suuret yhtiöt kuin Finnair ja Stockmann.

– Hajonta on yleensäkin ollut suurta. Se kertoo yritysten erilaisista tilanteista: tuloskunnosta ja taseesta

Yritykset jakavat osinkoina noin kaksi kolmannesta tuloksestaan. Tämä on huomattava muutos verrattuna aiempaan nyrkkisääntöön, jonka mukaan noin kolmannes tuloksesta jaetaan osinkoina ja loput sijoitetaan takaisin yritykseen – ja sen kasvuun.

Yhtiöiden anteliaalle osinkopolitiikalle voi olla monta selitystä:

– Hallitus arvelee, että investointinäkymät ovat heikot. Rahaa ei tarvita, jolloin se jaetaan omistajille osinkoina. Toisaalta voi olla, että alhaisen korkotason aikana lainaraha on halpaa ja sitä kannattaa ottaa. Voi myös olla, että (tulos)näkemys tälle vuodelle on luottavainen, jolloin osinkoja voidaan maksaa.

Osa osakesäästäjistä arvostaa erityisesti vakaita osinkoja. Vuosittaiset tilitykset koetaan turvallisemmaksi rahavirraksi kuin heiluvat osakekurssit.

Suomessa osinkopainotteisuus onnistuu tavallista paremmin, sillä muualla maailmassa, erityisesti Yhdysvalloissa, yhtiöt sijoittavat voittoja enemmän omien osakkeidensa ostoon. Näin osakekurssi nousee ja omistaja saa hyödyn tätä kautta.

Osakkeen arvo laskee heti osingon irtoamisen jälkeen. Tutkimusten mukaan arvo yleensä toipuu, jos osinko ei ole liian korkea.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.