POP-Pankit selvittävät yhteenliittymistä

POP-Pankit selvittävät parhaillaan yhteenliittymän mahdollisuutta. Nykyisellään pankkiryhmän muodostaa yhteensä 34 eri puolilla Suomea toimivaa ja itsenäisesti päätöksiä tekevää pankkia.

POP Pankkiliiton toimitusjohtaja Heikki Suutala on pankkiryhmän suunnitelmista ensin melko vaitonainen.

– Maailma on muuttunut ja meilläkin selvitellään kaikenlaisia asioita kuinka voimme tähän muuttuneeseen maailmaan reagoida.

Suutala myöntää, että pankkien yhteenliittymästä on kuitenkin kaiken aikaa keskusteltu. POP-ryhmän pankkien yhteenlaskettu liikevoitto vuonna 2013 oli 30,1 miljoonaa euroa.

– Emme elä missään umpiossa. Tällainen yhteenliittymä on meillä yhtenä vaihtoehtona selvityksessä ja se on yksi lainsäädännön tarjoama polku. Siitä on tietenkin monenlaisia näkemyksiä, eikä minkäänlaisia toteutuspäätöksiä ole vielä tehty.

Suutalan mukaan selvitystyöllä ei ole pakollista aikataulua.

– Meillä on selvitetty tätä yhteenliittymävaihtoehtoa monen muun vaihtoehdon rinnalla. Myös nykyrakenne on edelleen mahdollinen ja voimme sen kanssa elää varsin kohtuullisesti.

 

Savo-Karjalan alueella toimivat Joroisten, Keiteleen, Pyhäselän, Siilinjärven ja Tuusniemen osuuspankit sekä Osuuspankki Poppia, joka on Kiuruveden, Lapinlahden ja Vieremän osuuspankkien yhdistymisen tulos.

Viime vuonna Savo-Karjalan pankkien yhteinen liikevoitto oli 9,57 miljoonaa euroa kun se vuotta aikaisemmin oli 8,2 miljoonaa euroa. Liikevoitolle kertyi kasvua lähes 17 prosenttia. Pankkien yhteinen tase kasvoi kolme prosenttia noin 1 056 miljoonaan euroon.

– Ei meillä ole mitään kiirettä tällaisen yhteenliittymän pohdinnoissa. Kilpailuympäristö on toki muuttunut, mikä tekee tietysti kaiken mutkikkaammaksi, toteaa Tuusniemen Osuuspankin toimitusjohtaja Esa Simanainen, joka arvioi päätöksenteon yhteenliittymästä kestävän pikemminkin vuosia kuin kuukausia.

– On myös sekin vaihtoehto, että jatkamme nykyisellä rakenteella. Jos yhteenliittymä perustetaan, meidän täytyy katsoa sen edut ja katsoa myös kolikon toinen puoli.

Simanainen ei kommentoi tietoja, jonka mukaan eräät paikallisosuuspankit olisivat harkitsemassa paluuta oranssin OP-Pohjola-ryhmän väreihin. Hän kuitenkin pitää luontevana, että paikallisosuuspankit kartoittavat tällaisessa tilanteessa ennakkoluulottomasti kaikkia vaihtoehtoja.

 

Koivunlehtipankeilla ei ole paineita yhteiseen taseeseen suoraan vakavaraisuusehtojen vuoksi, mutta yksittäisten pienten pankkien maksuvalmius jarruttaa suurten asiakkaiden rahoitusta, jolloin myös pankin rahaliikenteen volyymit jäävät kilpailijoista.

– Tehokkuuden suhteen meillä ei ole mitään hävettävää ketjuohjatuille kilpailijoillemme. Kun niiden tulokset keskitaseesta olivat 0,3–0,4 prosenttia, meidän pankkiryhmän pankeissa se oli 0,8 prosenttia, sanoo toimitusjohtaja Soile Pusa Siilinjärven Osuuspankista, joka on pankkiryhmän neljänneksi suurin pankki.

POP-ryhmän keskuspankiksi perustettu Bonum-pankki on saanut toimiluvan ja sen toiminnan pitäisi alkaa helmikuussa 2015. Samalla purkautuu yhteistyö Aktia-pankin kanssa, joka on toimittanut keskuspankkipalvelut myös säästöpankeille.

– Seuraamme avoimesti 360 astetta kaikkia vaihtoehtoja, mitkä täyttävät asiakkaidemme tarpeet parhaiten, Pusa toteaa.

Etelä-Savon puolella Joroisissa yhteenliittymästä ei olla kovin innostuneita.

– Siitä tulisi keskusjohtoinen organisaatio, jossa pankin itsenäisyys ja toimivapaus kaventuisivat. Siksi emme näe kokonaisuutta järkeväksi, sanoo Joroisten Osuuspankin toimitusjohtaja Osmo Ahtiainen.

Nykyisen rakenteen säilyttäminen on hänen mukaan yksi vakavasti harkittava vaihtoehto.

– Asiakkaille täytyy pystyä tarjoamaan vaihtoehtoja. Isoilla pankeilla ei ole tarvetta kehittää näitä alueita ja olla kehityksen vetureina, sanoo Ahtiainen.