PTT:n ennuste: Talouskasvu hidastuu, mutta jyrkin jarrutus on väliaikaista

Euroalueen ja maailmantalouden kasvun hidastuminen jarruttavat kasvua myös Suomessa lähivuosina, ilmenee Pellervon taloustutkimuksen PTT:n kansantalousennusteesta. PTT ennustaa talouskasvun jäävän tänä vuonna 1,5 prosenttiin ja ensi vuonna 1,8 prosenttiin. Jyrkimmän hidastumisen ennakoidaan kuitenkin olevan väliaikaista.

Suomessa kasvua hidastavat tänä ja ensi vuonna viennin kysynnän heikkeneminen ja investointien lasku. PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovarin mukaan syyt ovat osittain väliaikaisia, joten kasvu toipuu, kunhan Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasotaan saadaan ratkaisu ja brexit toteutuu sopimuksen kanssa.

– Työttömyys on euroalueella edelleen laskussa, tulojen kasvu hyvä, ja inflaatio on hidastunut öljyn hinnan laskiessa, joten kotitalouksien kulutuksen pitäisi kasvaa. Lisäksi EKP:n löysän rahapolitiikan jatkoaika tukee kasvua, Huovari sanoo PTT:n tiedotteessa.

Talouskehitys on selvästi ennakoitua heikompaa, jos maailmantalouden epävarmuus kasvaa. Tuolloin Suomen pitäisi käyttää finanssipolitiikkaa aktiiviseen elvytykseen, PTT katsoo.

Työttömyysasteen lasku hidastuu

Jatkossa työllisyyden kasvun ennakoidaan hidastuvan selvästi. Tänä vuonna työllisiä on keskimäärin 38 000 enemmän kuin viime vuonna, mutta kasvusta suurin osa tapahtui jo viime vuoden lopulla. Vuonna 2020 työllisten määrä kasvaa enää 8 000 ihmisellä.

Työttömyysasteen ennakoidaan alittavan kuuden prosentin tason ensi vuonna, vaikka työttömyyden laskuvauhti hidastuu.

– Viimeksi työttömyysaste oli näin alhainen ennen 1990-luvun lamaa, tiedotteessa todetaan.

PTT:n mukaan työllisyyden tulisi kasvaa noin 54 000 ihmisellä ensi hallituskaudella, jotta tavoiteltu 75 prosentin työllisyysaste saavutettaisiin. Potentiaalisten työllisten määrä vähenee koko ajan, joten tavoite vaatii PTT:n mukaan uudistuksia työmarkkinoilla.

Yhdeksi ratkaisuksi tarjotaan ikääntyneiden työllisyyden nostoa.

– Yli 55-vuotiaiden työllisyydessä on selvästi kasvunvaraa, sillä heidän työllisyysasteensa on Pohjoismaiden alhaisin. Työllisyyden koheneminen vaatii koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä työkyvyn ylläpitoa. Lisäksi varhaisia poistumisreittejä työmarkkinoilta pitäisi edelleen karsia.

PTT käyttää esimerkkinä Ruotsia, missä varhainen poistuminen työmarkkinoilta on mahdollista käytännössä vain terveydellisistä syistä.