Puhelinliittymien omistajista tulikin sijoittajia

Yli sata vuotta Kuopion Puhelinyhdistys myi Kuopion seudun ihmisille puhelinliittymiä. Kun kännykät vähitellen korvasivat kiinteät puhelinliittymät, Osuuskunta KPY:n rooli vaihtui lankapuhelinverkon ja -liittymien ylläpitäjästä maakunnalliseksi sijoittajaksi.

Samalla myös tuhansista pohjoissavolaisista tuli sijoittajia.

Yhteisöverotuloilla mitattuna Osuuskunta KPY -konserniin kuuluvat yritykset maksavat merkittäviä summia yhteisöveroa valtiolle ja kunnille. Niiden yhteenlaskettu yhteisövero oli viime vuonna noin 5,2 miljoonaa euroa. Kuntien saama osuus tästä on 36,87 prosenttia eli noin 1,9 miljoonaa euroa.

Koko yhteisövero ei tule kuitenkaan Pohjois-Savon kuntiin, sillä yrityksen maksama yhteisövero jakautuu sen mukaan, minkä verran työntekijöitä yrityksellä on kunnassa.

KPY Sijoitus Oy:n maksamasta yli kolmen miljoonan euron yhteisöverosta tulee Kuopioon yli miljoonan euron yhteisöverotulo. Enfo Oyj maksoi Pohjois-Savoon vajaan 87 000 euron yhteisöverotulon, kun ottaa huomioon, että 150 Enfon työntekijää yrityksen noin 900 Suomen työntekijästä työskentelee Pohjois-Savossa.

Voimatelin maksamaa yhteisöveroa tulee maakuntaan noin 50 000 euroa samalla tavalla laskettuna.

Sen sijaan Vetrea Terveys Oy ei maksanut viime vuonna yhteisöveroa, sillä sen tulos oli tappiollinen.

Myös Osuuskunta KPY-konsernin maksamat palkkatulot hyödyttävät maakuntaa.

– Maksamme palkkoja konsernissa lähes sata miljoonaa euroa lähes 2 000 henkilölle, kertoo Osuuskunta KPY:n toimitusjohtaja Lauri Kerman.

2 000 työntekijästä noin 600 on Pohjois-Savossa, mikä tarkoittaa noin 30 miljoonan euron palkkatuloa. He puolestaan maksavat palkastaan tuloveroa.

Yhteisöveron ja palkkatuloista maksettavan verokertymän lisäksi osuuskorko on merkittävä tulovirta maakuntaan.

– Se näkyy jopa vähittäiskaupassa jonkinlaisena piikkinä, Kerman sanoo.

Viime keväänä osuuskorkoa maksettiin 1,40 euroa osuudelta. Yksi vanha puhelinliittymä vastaa nykyisin sataa osuutta, joten vanha puhelinliittymä toi omistajalleen viime keväänä 140 euron osuuskoron.

– Meidän noin 22 000 omistajasta yli 20 000 asuu meidän alueella, Kerman sanoo.

Viime vuoden lopussa KPY:n kymmenen suurinta omistajaa omisti yhteensä 28,5 prosenttia osuuskunnasta. Niistä moni on Savon ulkopuolelta.

KPY:n maksama osuuskorko on tarkoittanut vähintään yli 6 prosentin vuosituottoa, mihin on vaikea päästä talletuksissa tai vähäriskisissä rahastoissa.

KPY:n omistuksen arvosta suurin osa sen omistamissa yhtiöissä. Osuuskunta KPY:n hallituksen puheenjohtajan Tarja Tikkasen mukaan KPY:n rooli omistajana on erilainen kuin vaikkapa kansainvälisen pääomasijoittajan.

– KPY:n tavoite on kehittää yrityksiä pitkäjänteisesti ja aktiivisesti.

Itäsuomalaisuus ei sulje pois valtakunnallisuutta tai kansainvälistymistä. Esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja toteuttava Enfo toimii myös Ruotsissa.

Myös sähkö- ja tietoverkkoja rakentava Voimatel toimii valtakunnallisesti ja on laajentanut toimintaansa Viroon, Puolaan ja Venäjälle.

Itä-Suomen johtava yksityinen hyvinvointi-, hoiva- ja kuntoutuspalvelujen tuottaja Vetrea Terveys Oy toimii yhdeksällä paikkakunnalla.

Osuuskunnassa jokaisella omistajalla on yksi ääni riippumatta osuuksien määrästä. Tikkanen uskoo, että se on riittävä tae sille, että omistus pysyy maakunnassa.

– Toki teemme työtä sen eteen, että tunnettuus paranisi ja ihmiset ymmärtäisivät, että tämä on hyvä sijoituskohde.

Privanet noteeraa julkisesti osuustodistuksia. Myös Osuuskunta KPY lunastaa yksittäisiä osuustodistuksia, jos joku haluaa niitä myydä.

Pohjois-Savon ja muiden maakuntien 5000 kovatuloisinta löydät Savon Sanomien verokoneesta täältä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.