Purkuputken siirrosta tulisi miljoonalasku Finnpulpille

Finnpulp Oy:n 1,4 miljardin euron tehdashankkeen mahdolliset sijoittajat odottavat ympäristölupaa, jonka pitäisi valmistua vuodenvaihteessa. Finnpulp hakee yhä rahoitusta Kuopion Sorsasaloon suunnitellulle jättitehtaalleen. Toimitusjohtaja Matti Fredrikson on käynyt muun muassa Yhdysvalloissa. 

Kiinnostus suomalaiseen metsäteollisuuteen näyttää viriävän maailmalla. Sorsasalossa jo olevan Savon Sellun tehtaan omistajasta Powerflute Oyj:stä on tehty rahakas ostotarjous. Siihen Fredrikson ei halua ottaa kantaa.

Kallaveden pilaantumisuhka huolestuttaa monia Kuopiossa. Liikelaitos Kuopion Vesi on ehdottanut biotuotetehtaan purkuputken siirtämistä, jotta kaupungin juomaveden hankinta ei vaarantuisi.

Konsultointi- ja suunnitteluyritys Pöyryn raportin mukaan Finnpulpin sulfaattipäästöjen on arvioitu olevan 47 000 kiloa vuorokaudessa. Se on noin seitsemän kertaa naapurissa olevan Savon Sellun kuormitus. Ehdotetulla Finnpulpin ja Savon Sellun yhteispuhdistamolla sulfaattikuormitus olisi 53 700 kiloa vuorokaudessa. Finnpulpin mukaan sulfaatti ei kerrostu vesistöön suuren virtaaman ansioista.

 

Finnpulpin mukaan tehtaan Kallaveteen päästämien puhdistettujen jätevesien laskupaikan siirto toisaalle ei muuta vesistöön syntyvää kuormitusta. Johtaja Timo Piilonen kertoo, että suunniteltu purkupaikka Kelloselällä on paras mahdollinen.

– Paikka omaa vesistön parhaan virtaaman varmistaen vesien sekoittumisen paikassa, jossa Nilsiän reitti ja Iisalmen reitti kohtaavat. Nyt keskusteluissa ehdotetun purkuputken pidentämisen vaatima miljoonien lisäinvestointi siirtäisi kuormitusta vain paikkoihin, joissa sekoittuvuus olisi Kelloselkää heikompi. Näin tarkkoja laskelmia putken siirrosta ei ole edes harkittu tehtävän, hän toteaa.

Piilonen korostaa, että aluehallintovirastolle toimitetuissa virallisissa asiantuntijalausunnoissa on todettu, että Finnpulpin jätevedet eivät missään tilanteessa vaarannana kuopiolaisten juomaveden ottoa, eivätkä veden laatua.

Piilonen on johtanut muun muassa Rauman- ja Uruguayn-sellutehtaiden rakennushankkeita.

 

Kuopion Veden toimitusjohtaja Kirsi Laamanen ei ole tyytyväinen Finnpulpin vastaukseen.

– Johtokuntamme edellytti, että purkuputken pää siirrettäisiin Hietasalon vedenottamon eteläpuolelle ja tehtaan jätevedenpuhdistusta parannettaisiin suunnitellusta, hän korostaa.

Fredrikson toimi aikoinaan raumalaisen, mäntyöljyä tislaavan Forchemin toimitusjohtajana.

Finnpulpin biotuotetehdas olisi maailman suurin havusellutehdas, jonka prosessi tuottaa myös kemianteollisuudessa käytettävää mäntyöljyä 60 000 tonnia vuodessa.

Erittäin matalan hiilijalanjäljen omaavaa mäntyöljyä käytetään esimerkiksi pesuaineissa, kosmetiikassa, maaleissa, autonrenkaissa ja biopolttoaineissa korvaamassa muita öljypohjaisia sideaineita.

Finnpulp korostaa myös sijoittajille, että tämän raaka-aineen tuotannossa Finnpulpin tehdas olisi maailman suurin yksikkö. Tulevaisuudessa, teknologisen kehityksen ansioista sellutehtaiden prosessissa syntyviä tisleitä on mahdollista hyödyntää laajemminkin erilaisten biotuotteiden tuotannossa.

Päärahat tulisivat havusellun kansainvälisesti kilpailukykyisestä ja kannattavasta tuotannosta. Havusellu on uusiutuvaan raaka-aineeseen pohjautuva, kierrätettävä tuote.