Savolaisyritys haastaa rautateillä VR:n, mutta ennen sitä piti saada veturi

Suomessa veturinkuljettajalla ei ole lähes 150 vuoteen ollut kuin yksi vaihtoehto: työhaalarissa on aina lukenut Valtion Rautatiet, VR.

Mutta ei enää. Varkautelaisen Marko Matilan (40) työtakin rintamusta on koristanut jo vuoden päivät Fer-logo ja selkämyksessä lukee isosti Fenniarail.

– Näin Savon radalla silloin tällöin isoja sinisiä vetureita ja mietin, että onpas siinä upea kone, millaistahan tuota olisi ajaa, VR:llä veturinkuljettajaopin saanut Mattila nauraa.

Nyt hän tietää, miten sininen jättiläinen käyttäytyy.

– Se ei lieppoa niin paljon, kulkee tosi tasaisesti, hän kuittaa.

Oulussa syntynyt Matila on asunut Varkaudessa 14 vuotta. Liikenneopettajan työ vaihtui veturinkuljettajan pestiin seitsemän vuotta sitten. Ensin VR, viime syksystä alkaen Fenniarail.

– VR on iso talo ja siellä on ison talon edut. Mutta yksilö jää usein taustajoukkoihin. Fenniarail on uusi yritys, joten kehitettävää on paljon. Töitä tehdään yhdessä ja tuntuu siltä, että mielipiteitä kuunnellaan ja kunnioitetaan, Matila kiittää.

Matilan näkemä sininen jättiläinen on tsekkiläinen on dieselsähköinen hybridiveturi Dr18. Se on vahvin liikennekäytössä oleva veturi Suomessa. Kuusiakselinen voimanpesä painaa 120 tonnia eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin VR:n yleisin DV12.

Siniset veturit kuuluvat Fenniarail Oy:lle. Se on yksityinen junayhtiö, nyt VR:n ainoa kilpailija. On paljolti kiittäminen juuri vetureita, että Fenniarailin värit näkyvät ratakuvassa. Ilman omaa veturia hommasta ei tulisi mitään.

Savolaisittain kiinnostavaksi junayhtiön tekee se, että sen suurin yksittäinen osakkeenomistaja on kotoisin Kiuruvedeltä.

Saastamoisen kauppiassuvun yksi jäsen, Säästötalo Robinhoodilla omaisuuden luonut Jukka Saastamoinen sijoitti melko tarkalleen neljä vuotta sitten yhtiöön reilut 1,6 miljoonaa euroa. Tuolloin omistajiksi tuli myös Petri Lempiäisen RP Group. Kaksikko omistaa yhtiöstä yli 80 prosenttia.

Saastamoinen sanoo aikanaan seuranneensa silloisen Pieksämäellä kotipaikkaansa pitäneen Proxion Trainin alkutaipaletta ja arvelleensa, että ”siinä voisi olla mahdollisuuksia”.

– Minulla ei ollut minkäänlaista ammattitaitoa raideliikenteeseen, mutta toisaalta yrityskaupan jälkeen oli sen verran rahaa, että saatoin vähän sijoittaakin siihen.

Juhayhtiön suurin henkilöomistaja Jukka Saastamoinen ja toimitusjohtaja Juha Hakavuori uskovat, että Fenniaraililla on tilaa raiteilla. Tavoitteena on kymmenen prosentin siivu 300 miljoonan euron rahtimarkkinoista. Kuva: Jussi Kesonen
 

Kilpailu raideliikenteen tavarapuolella vapautettiin jo vuonna 2007. Proxion Train perustettiin Pieksämäellä 2009. Asiakkaat olivat kiinnostuneita, veturintoimittajat olivat kiinnostuneita, mutta yhtä puuttui, omaa pääomaa eli rahaa.

Sen verran Jukka Saastamoinen kilpailusta ja raideliikenteestä ymmärsi, että valtion monopolin murtaminen ei onnistu ilman omaa veturia.

– Itse näin, että kysyntää on. Mutta jos kukaan ei tee mitään, mitään ei tapahdu. Oli siis ostettava veturi, Saastamoinen muistelee.

Sen jälkeen rattaisiin pyöräytettiin vauhtia, kerättiin kokoon 32 osakasta, yhtiö muutti nimensä Fenniarailiksi, tilattiin kolme veturia ja heti perään kaksi lisää ”pankkilainan ja riittävän oman pääomapotin turvin”. Yksi veturi maksoi yli kaksi miljoonaa euroa.

– Kyllähän pääomistajien ratkaisut olivat rohkeita. Tilattiin veturit ilman, että oli yhtään asiakasta tai yhtään nimeä sopimusten alla, toimitusjohtaja Juha Hakavuori ihmettelee.

Kilpailun avaamisesta meni siis yhdeksän vuotta ennen kuin ensimmäinen laskutettava kuljetus toteutui. Miten se on mahdollista?

Suomessa, Euroopassa ja Venäjällä on oma raideleveytensä. Kun kilpailu avattiin aikanaan Ruotsissa, saatiin vetureita ja vaunuja mielin määrin Euroopasta.

Suomeen ei vastaavaa kalustoa ole tuotavissa mistään. VR:llä on omat kanavansa ja omat tehtaansa, mutta yhtiö piti mustasukkaisesti kiinni omistaan, ei vuokrannut, ei lainannut kun ei ollut pakko.

– Veturi- ja vaunutoimittajat ovat aika vähissä. Kun ei ollut kalustoa, ei syntynyt kilpailua, Hakavuori tiivistää.

Hänen mukaansa alan suurin haaste on juuri valtava pääoman tarve. Investointeja on kuitenkin pakko tehdä.

– Dieselveturi maksaa rapiat kaksi miljoonaa ja 20 vaunua siihen perään toiset kaksi miljoonaa. Meilläkin on edessä jollakin aikavälillä sähköveturin hankinta. Se vaatii ja sitoo pääomia.

Kuluva vuosi on Fenniarailille kasvun aikaa. Viime vuonna liikevaihto oli 1,3 miljoonaa, mutta tänä vuonna päästään jo piirun alle kuuden miljoonan.
 

Rahtimarkkinoiden arvo on Suomessa yli 300 miljoona euroa vuodessa. Fenniarailin tavoite on napata siitä kymmenen prosenttia.

– Hinta ratkaisee ja se edellä mennään. Toimintavarmuus on kaiken a ja o. Kuljetukset suuntautuvat usein isoille tehtaille ja satamiin, ja jos tavara ei kulje, tehdas pysähtyy. Meidän on näytettävä luotettavuutemme kaikessa, Saastamoinen painottaa.

Suurin asiakas on UPM. Yhdysliikenne avattiin kilpailulle 2016 ja Fenniarail nappasi heti kiinni. Viime tammikuusta lähtien yhtiö on ajanut päivittäin siirtokuljetuksina venäläistä raakapuuta rajalta Vainikkalasta Kuusankoskelle ja Imatralta Lauritsalaan metsäjätin ratapihalle. Vuositasolla kyse on 25 000 vaunusta eli tuhannesta junasta.

– Yhdysliikenteen kautta on helppo tulla markkinoille. Vaunut ovat venäläisiä ja ne sopivat juuri ja juuri meidän kiskoille. Eli tarvitaan vain vetokalustoa.

Keiteleläisen Ilkka Kylävainion Keitele Groupin Kemijärven tehtaalta ajetaan sahatavaraa Oulun kautta Kotkan Mussaloon kerran viikossa. Vaunut ovat vuokralla Ruotsista. Se on yksi pisimmistä kuljetusreiteistä Suomessa. Reitti kulkee Pieksämäen, Kuopion ja Iisalmen kautta, joten sinisiä vetureita voi bongata myös Savossa.

Lokakuussa Fenniarail aloitti liikennöinnin Nurmeksesta, kun Känkkäälän teollisuusraide liitettiin rataverkkoon. Junayhtiö kuljettaa puuta Hamina-Kotkan satamaan. Ensimmäinen asiakas on kuhmolainen sahayritys Kuhmo Oy.

Toimitusjohtajan mukaan tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Vuosikymmenten monopolin murtaminen on ”hidasta kiiruhtamista”, kuten Jukka Saastamoinen tilannetta kuvaa.

– Kyllä me uskomme, että meille oma rooli löytyy. VR:llä on 150 vuoden kokemus ja osaaminen ja valtava kalusto valmiina. Edessä on pitkä prosessi, mutta meille ja varmasti muillekin haastajille löytyy tilaa.

Hakavuori kiittää Kylävainiota ja suurta metsäyhtiötä rohkeudesta.

– Luottivat pieneen ja uuteen toimijaan. Tästä jatketaan.

Yritys

Fenniarail Oy syntyi 2009

Vuonna 2009 perustettu rautateiden tavaraliikenteen operaattori, nyt ainoa VR:n kilpailija. Kotipaikka Helsinki. 28 osakasta, Petri Lempiäisen RP Group ja Jukka Saastamoinen omistavat yhtiöistä yli 80 prosenttia, Saastamoinen on suurin yksityisomistaja.

Pääkalusto: tsekkiläinen dieselsähköinen hybridiveturi Dr18. Se on vahvin liikennekäytössä oleva veturi Suomessa. Henkilökuntaa on yli kaksikymmentä.

Viime vuoden liikevaihto 1,3 miljoonaa, tänä vuonna lähes kuusi miljoonaa euroa.

Suurimmat asiakkaat UPM, Keitele Forest ja Kuhmo Oy.

Jukka Saastamoinen on syntynyt vuonna 1956 Kiuruvedellä, on yksi Alpo Saastamoisen lapsikatraan yrittäjälapsista. Vuonna 1987 hän perusti veljensä Seppo Saastamoisen kanssa lähinnä Kaakkois-Suomessa toimineen 12 myymälän Säästötalo Robinhoodin.

Vuoden 2006 lopulla ketjun liiketoiminta myytiin Kyösti Kakkosen Tokmannille ja kiinteistöt pari vuotta sitten amerikkalaiselle sijoittajayhtiölle.

Nykyinen toimitusjohtaja Juha Hakavuori on työskennellyt aiemmin bussiliikenteen johtotehtävissä ja Securitaksen palveluksessa Suomessa ja ulkomailla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Rahtiala odottaa isoa ratkaisua

Uusimmat

Talous

Olvin ja Ponssen tuloskehitys parempi kuin pörssissä keskimäärin – kassavirta-analyysin tulos yllättää myönteisesti

Arto Tiitinen arvostaa yritysten ristiinpölytystä – "Välillä on hyvä heittää aivot narikkaan ja kuunnella metsän huminaa"

OP Pohjois-Savo lyhentää Leppävirran, Nilsiän, Siilinjärven ja Suonenjoen konttoreiden aukioloaikoja

Yhdysvallat ja Kiina pääsivät sopuun kauppaneuvotteluissa: sunnuntaille kaavaillut tullikorotukset peruuntuvat, Kiina lisää maataloustuotteiden ostoja

Bloombergin ja Financial Timesin lähteet: USA ja Kiina päässeet sopuun kauppaneuvotteluissa

EU jatkaa Venäjä pakotteita ratkaisuyrityksistä huolimatta

Euroopan keskuspankki mallaa strategiaansa ilmastokriisin vaatimuksiin – Lagarde piti talouden työkalupakkinsa avoinna ensiesiintymisessään EKP-pomona

Kasviliha-sanasta puhkesi riita, josta sanan lanseerannut Pouttu toivoo nyt hallinto-oikeuden ratkaisua: "Kasvilihasta voisi tehdä uuden hedelmälihan"

Naisjohtajien määrä suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa uuteen ennätykseen – kehitystä tukee aiempi nousu liiketoimintojen johtopaikoille

Yhdysvaltain keskuspankki ei kajoa nykyiseen ohjauskorkoon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.