Suomi on kiinalaisyrityksen mielestä ihanteellinen paikka pääkonttorille – Eurooppa vetää kiinalaista rahaa nyt moninkertaisesti Yhdysvaltoja enemmän

Toimitusjohtaja Huber Hu on tyytyväinen mies.

Hu johtaa kiinalaisomisteisen Powervisionin Euroopan-yhtiötä Espoosta käsin. Pääkonttorin lisäksi yhtiöllä on Suomessa tuotekehitysyksikkö, joka sijaitsee Tampereella.

Kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen yhtiö ei ole ehtinyt vielä tehdä voittoa, mutta liiketoiminta kasvaa vauhdilla. Yritys perustettiin Kiinassa 2010.

– Olemme iloisia, että päätimme sijoittua Suomeen, Hu sanoo.

Powervision kehittää droneja eli kamerakoptereita ja sukellusrobotteja Tampereella, jossa sen palkkalistoilla on muun muassa entisiä Nokian ja Microsoftin työntekijöitä.

– Suomessa on hyvä varanto osaajia korkeateknologiassa kuten ict:ssä, robotiikassa, puhtaissa teknologioissa ja peliteollisuudessa. Tämä on hyvä ympäristö uusien tuotteiden kehittämiseen, Hu kiittelee.

Hänen mukaansa Suomi on kiinalaisyrityksen kannalta ihanteellinen sijoituspaikka myös pääkonttorille.

– Sijoittumista Suomeen puoltavat esimerkiksi tehokkuus, läpinäkyvä liiketoimintaympäristö ja toimiva hallinto.

Kauppasota vaikuttaa investointeihin

Kiinalaiset ovat tänä vuonna investoineet Eurooppaan moninkertaisesti enemmän kuin Yhdysvaltoihin. Taustalla on kauppasota Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, mutta myös Kiinan oma Made in China 2025 -strategia, jolla maa haluaa vähentää riippuvuuttaan ulkomaisista innovaatioista.

Euroopassa teollisuusmahdit Britannia, Ranska ja Saksa ovat ryhtyneet rajoittamaan tai valvomaan ulkomaisia sijoituksia keskeisillä teollisuudenaloilla.

Esimerkiksi Saksassa Angela Merkelin hallitus pysäytti viime kesänä kiinalaisten aikeet ostaa metalliteollisuuden yritys, joka valmistaa tuotteita muun muassa auto-, avaruus- ja ydinteollisuudelle. Saksan hallitus tuli myös väliin, kun kiinalaiset olivat ostamassa osuutta suuresta saksalaisesta energiayhtiöstä.

 

Huoli sijoituksista on kahtalainen

Taloustieteilijä Antti Ripatti Helsingin yliopistosta sanoo, että yleisesti ottaen huoli kiinalaissijoituksista on kahtalainen. Toisaalta pelätään, että kiinalaiset imuroivat maasta teknologian ja siirtävät toimintansa sitten Kiinaan. Toisaalta halutaan suojella omia strategisia omistuksia.

– Saksan esimerkeissä on kyse kansallisten etujen turvaamisesta, Ripatti sanoo.

Hän arvelee, että Kiinaan liittyvien epäluulojen taustalla painaa myös menneisyys.

– Kiinalla ei ole historiallisesti kovin hyvä maine tekijänoikeuksien ja patenttisuojan kunnioittamisessa. Luulisi kuitenkin, että liittyminen maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi vuonna 2001 olisi ryhdistänyt toimintatapoja.

Suomessakin voidaan puuttua omistuksiin

Suomessakin valtiovallalla on keinonsa tarvittaessa puuttua ulkomaalaisomistuksiin. Turun telakkakaupoissa vuonna 2014 Suomen hallitus kieltäytyi lainoittamasta eteläkorealaista telakkayhtiö STX:ää.

Suomen valtio ja saksalainen perheyhtiö ostivat korealaiset ulos tappiollisesta telakkatoiminnasta. Myöhemmin telakka siirtyi kokonaan saksalaisomistukseen.

Kansallisen turvallisuuden kannalta keskeiset omistukset on Ripatin mukaan Suomessa turvattu valtio-omistuksella. Hän viittaa esimerkiksi puolustusteollisuuden yritys Patriaan.

Oma lukunsa on infrastruktuuri, jossa yksityistäminen voi aiheuttaa ongelmia. Ripatti mainitsee esimerkkinä sähkönjakeluyhtiö Carunan, joka syntyi, kun valtionyhtiö Fortum myi sähköverkkonsa ulkomaisille sijoittajille.

– Carunan voi ostaa periaatteessa kuka tahansa, ja sillä on monopoliasema sähkönsiirrossa. Myyminen ei ollut viisasta.

Teknologiateollisuus toista mieltä osaajista

Teknologiateollisuuden näkemys suomalaisosaajien saatavuudesta ei ole yhtä ruusuinen kuin Powervisionin Huber Hun.

– Suomen osaajavaihtotase on pahasti pakkasella, Suomesta lähtee vuosittain yli 2 000 korkeakoulutettua enemmän kuin Suomeen tulee, sanoo Teknologiateollisuus ry:n elinkeinopolitiikan johtaja Matti Mannonen.

Järjestön toukokuisen selvityksen perusteella Suomessa tarvittaisiin välittömästi tuhansia ict-osaajia lisää esimerkiksi robotiikkaan ja automaatioon.

– Osaajapula on keskeinen kasvun este jo kaikilla teknologiateollisuuden toimialoilla, ja nykymenolla tilanne pahenee nopeasti.

Mannonen luettelee parannusehdotuksia: Ulkomaiset opiskelijat olisi houkuteltava jäämään Suomeen lisäämällä harjoittelupaikkoja. Opiskelupaikkoja tärkeimmillä aloilla olisi lisättävä ja työperäistä maahanmuuttoa helpotettava. Yliopistojen vetovoimaa olisi kasvatettava panostamalla huippututkimukseen.

– On hyvä, että suomalaiset lähtevät maailmalle, mutta osaajavirta pitäisi kääntää Suomelle positiiviseksi.

Kiinalaisilmiö ei ole ohimenevä

Uhkakuvista huolimatta kiinalaissijoittajien kiinnostus Suomea kohtaan ei ole vain ohimenevä ilmiö, arvioi Business Finlandin Invest in Finland -yksikön johtaja Antti Aumo.

Vuonna 2016 kiinalaiset sijoittivat Suomeen arviolta ennätykselliset 6,9 miljardia euroa. Jättipottia selittivät peliyhtiö Supercellin kaupat.

Vuoden 2017 lukuja ei ole vielä käytettävissä, mutta Aumo ennakoi kiinalaisinvestointien nousseen viime vuonna ”satoihin miljooniin euroihin”.

Näillä luvuilla Kiina on top kympissä, kun puhutaan ulkomaisista sijoituksista. Suurimpia investoijia ovat kuitenkin edelleen muut Pohjoismaat, Britannia, Saksa ja Yhdysvallat.

Sijoittaminen Kiinasta Suomeen oli pitkään vaatimatonta, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut. Kiina investoi Suomessa eritoten tieto- ja viestintätekniikkaan ja biotalouteen.

– Niillä vahvistetaan Kiinan taloudellista kasvua ja kehitystä. Kiina ei halua olla enää halpatuotantomaa, ja siinä kehityksessä suomalaiset ovat hyviä kirittäjiä.

Kiinalaissijoituksia selluun ja robotiikkaan

Viime vuosien suurimpia kiinalaisinvestointeja Suomessa ovat olleet Kemin ja Kemijärven miljardiluokan biojalostamohankkeet. Pehmopaperivalmistaja Hengan International sijoitti 11,7 miljoonaa euroa Kuopion havusellutehdas Finnpulpiin. Hankkeet eivät ole vielä toteutuneet.

Tuotantoautomaatioyhtiö Jot Automation myytiin kiinalaisille tiettävästi 60 miljoonalla eurolla. Älylaitteita testaava OptoFidelity meni puolestaan kaupaksi arviolta 30–60 miljoonalla eurolla. Kiinalainen puolijohdeyhtiö osti suomalaisen pörssiyhtiön Okmeticin 170 miljoonalla eurolla. Autoalan ohjelmistoyhtiö Rightware siirtyi kiinalaisomistukseen 64 miljoonalla eurolla.

Teleyritys Huawei avasi Suomeen toisen tuotekehityskeskuksen.

Lähde: Business Finland