Suurimmat viljelijätuet menivät Vihtiin, Siikajoelle ja Liperiin – maataloustuet pysyivät viime vuonna toissa vuoden tasolla

Maataloustukien määrä pysyi viime vuonna toissa vuoden tasolla, ilmenee Ruokaviraston julkaisemista tilastoista. Maataloustukia maksettiin viime vuonna noin 2 miljardia euroa, josta viljelijätukien osuus oli 1,7 miljardia euroa.

EU:n maksama osuus oli lähes vakiosti 888  miljoonaa euroa ja kansallisen tuen 1,13 miljardia euroa.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori kertoo, että EU:n tukirahoituksen pysyminen tasaisena johtuu siitä, että viime vuodet on oltu vuonna 2014 alkaneen rahoituskauden puolivälissä. Tukipalikat on lyöty lukkoon.

–  Vuodet 2017 ja 2018 ovat tasaisin vaihe. 2019 ja 2020 mennään ohjelmakauden loppua kohti, jolloin voi olla vaihtelua, Arovuori arvioi.

Vuonna 2021 alkaa seuraava rahoituskausi, jolloin muutokset EU:n maatalouspolitiikassa konkretisoituvat. Sen sijaan kansallisten tukien kehitys tulee näkyviin paljon nopeammin.

–  Niiden tasoa tarkastellaan esimerkiksi hallitusneuvotteluissa, Arovuori ennakoi.

EU:n maatalouspolitiikka uudella rahoituskaudella voi muuttua kokonaisrahoitukseltaan ja rakenteeltaan. Suorien viljelijätukien ohella maatiloille maksetaan luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksia.

Maatalouspolitiikan kokonaisuuteen kuuluvat myös rakennetuet, markkinatuet sekä hanke- ja yritystuet, joiden suhde viljelijätukien määrään tulee tarkastelun kohteeksi.

–  Tyyntä myrskyn edellä, Arovuori tiivistää tilanteen.

Viljelijätukien osuus oli viime vuoden ylivoimaisesti suurin tukimuoto. Suurimmat yksittäisen tuet jaettiin kuitenkin muille kuin viljelijöille.

Suurimmat tuet sai Suomen metsäkeskus, jolle maksettiin erilaisia tukia yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Luonnonvarakeskus oli seuraavana 3,5 miljoonan ja Proagria Etelä-Suomi 1,9 miljoonan euron tuilla.

Yrityksistä Valio sai 1,4 miljoonaa euroa koulumaitotukeen. Kasvihuoneyrityksistä suurimmat tuet nappasi närpiöläinen Andelslaget Närpes Grönsaker 1,1 miljoonalla eurolla.

L ihatilat jylläävät suurimpien tuen saajien joukossa

Viime vuonna tukea sai runsaat 53  000 maatilaa. Suurimmat viljelijätuet sai vihtiläinen viljanviljelijä Niko Olavi Ahlqvist. Hänelle myönnettiin tukia vajaat 1,4 miljoonaa euroa. Hän oli suurin viljelijätukien saaja myös toissa vuonna.

Lihanautoja kasvattava siikajokinen yhtiö Antroma keräsi seuraavaksi suurimmat viljelijätuet. Antroman osuus oli vajaat 900  000 euroa. Kolmas oli lypsykarjaa kasvattava liperiläinen Esa Tapio Saukkonen 890  000 eurolla.

Lihanautojen kasvattajat olivat muutenkin hyvin edustettuina suurimpien tuen saajien joukossa. Kymmenen suurimman joukosta puolet oli lihatiloja. Kolme oli lypsykarjatiloja ja yksi porsastila. Vihtiläinen Ahlqvist oli ainoa viljatilallinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.