Talouden Hannu Hanhi palaa arkeen

Ruotsissa voimakkain talouskasvu näyttää jääneen taakse ja edessä on jälleen arkisempia, maltillisemman kasvun vuosia, arvioivat ruotsalaisen talouden tuntijat.

Ruotsi selvisi viime vuosikymmenen lopun finanssikriisistä suhteellisen nopeasti, kun taas Suomessa on takana monta niukkaa talousvuotta.

Vielä toissa vuoden loppupuolella Ruotsin talouskasvu huiteli 4,5 prosentin lukemissa, mutta nyt odotukset ovat jälleen hillitymmät.

– Arvioimme, että Ruotsin talouskasvu on lähivuosina 2–2,5 prosenttia, mikä on (kuitenkin) historiallisesti suhteellisen hyvä taso, arvioi maan keskuspankin varapääjohtaja Henry Ohlsson STT:lle Ruotsin Almedalenin politiikkaviikolla.

Swedbankin pääekonomisti Anna Breman on samalla linjalla.

– Laskeudumme nyt sellaisille talouskasvun tasoille, jotka ovat olleet normaaleja Ruotsissa, sanoo Breman.

Nordean Ruotsin pääekonomisti Annika Winsth pitää hyvänä, että kasvuluvut maltillistuivat. Hänen mukaansa esimerkiksi monen yrityksen on vaikea pysyä talouskasvun vauhdissa ja löytää riittävästi osaavaa henkilökuntaa.

– Luulen, että (tämänsuuntainen talouskehitys) on hyvästä, koska muutoin yritysten pitää (jo) kieltäytyä tilauksista. Riskinä on, että juoksemme liian kovaa vauhtia eteenpäin.

 

Korot nousemassa

 

Ruotsissa kotitalouksien suuri asuntolainataakka sekä asuntojen hintojen nousu ovat jo vuosia herättäneet huolta. Lainanottoon on kannustanut muun muassa historiallisen matala korkotaso.

Viime vuoden alkupuolelta lähtien Ruotsin keskuspankin niin sanottu repo-ohjauskorko on ollut –0,5 prosenttia, mikä on osaltaan heijastunut ruotsalaisten maksamiin lainakorkoihin. Näin matalien korkojen aika näyttää pian olevan ohi.

– Arvioimme, että alamme korottaa repo-korkoa ensi vuoden puolivälin paikkeilla ja että palaamme nollatason yläpuolelle (positiivisiin korkolukuihin) vuoden 2019 alkupuolella, kertoo keskuspankin Ohlsson.

Swedbankin ja Nordean pääekonomistit uskovat, että korot nousevat kuitenkin maltillisesti ja että kotitaloudet selviävät lainakuluistaan.

Monen ruotsalaisen lainamenot ovat joka tapauksessa kasvamassa. Se pakottaa miettimään, mihin rahansa käyttää.

– Tiedämme, että korkojen noustessa ihmiset saavat maksaa enemmän lainoistaan ja lainakulut vievät suuremman osan ihmisten budjetista, muistuttaa Ohlsson.

 

Matalapalkkatöitä?

 

Kaikkien kolmen talouden tuntijan mukaan Ruotsin yhtenä suurena pulmana on matalasti kouluttujen maahanmuuttajataustaisten työttömyys, joka on selvästi korkeampi kuin kantaväestön.

– Meillä on haasteita työmarkkinoilla, koska moni ihminen on hakenut turvaa Ruotsista, ja heidän pitäisi päästä töihin, sanoo Ohlsson.

Swedbankin Bremanin mukaan matalasti koulutettujen työllistymistä voisivat helpottaa esimerkiksi panostukset ihmisten koulutustason nostamiseen, työllistäminen valtion tuella tai pienituloisten verotuksen keventäminen.

Nordean Winsthin mielestä ihmisten työllistyminen vaatisi mahdollisuutta työntekoon myös matalemmilla palkoilla.

– Tarvitsemme sellaisia (matalapalkka)töitä, koska muutoin näillä ihmisillä ei ole mahdollisuutta päästä Ruotsin työmarkkinoille, hän perustelee poliittisesti kiistanalaista aihetta.

Jos matala palkka ei riittäisi elämiseen, täydentäisi Winst sitä julkisella tuella.

– Mieluummin pieni palkka ja (päälle) tukea kuin ihminen vailla mitään töitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.