Talouskasvun vauhti hiipuu huippusuhdanteesta – valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle 1,5 prosentin kasvua

Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talouskasvu hidastuu, mutta on edelleen nopeaa. Ministeriö ennustaa tälle vuodelle 2,5 prosentin kasvua ja ensi vuodelle 1,5 prosentin kasvua. Ministeriö arvioi, että talouskasvu hidastuu lähivuosina, kun viennin kasvu hidastuu ja investointihalukkuus vähenee.

Ylijohtaja Mikko Spolander toteaa, että talouden huippusuhdanne on taittunut ja kasvu palautuu lähelle normaalia vauhtia.

– Kestääkseen kasvavat menopaineet julkisen talouden rahoitus kaipaisi lisää työllisyyttä ja kasvua, Spolander sanoo tiedotteessa.

VM arvioi myös, että maailmantalouden nopeimman kasvun vaihe on ohi ja kasvua hidastaa kaupan esteiden lisääntyminen. Euroalueen näkymät ovat ministeriön mukaan heikentyneet kuluneena vuotena.

Ministeriön mukaan hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvun hillitseminen tuo julkisen talouden hetkeksi tasapainon tuntumaan, mutta julkinen talous alkaa vähitellen heikentyä 2020-luvun alkupuolella, kun talouskasvu hidastuu ja sopeutustoimet päättyvät.

Pitkällä aikavälillä ikäsidonnaiset menot ja vaimea talouskasvu synnyttävät kestävyysvajeen, jonka mittaluokka on lähes 4 prosenttia suhteessa bkt:hen. Arvio on kasvanut aiemmasta.

Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi jo aiemmin, että kestävyysvajeeseen on tulossa miljardiluokan kasvu, sillä Suomeen syntyy selvästi aiempaa vähemmän lapsia. Tilastokeskuksen marraskuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan nuorten lukumäärä uhkaa vähentyä merkittävästi.

Väestöllinen huoltosuhde heikkenee aluksi aiempia ennusteita hitaammin. Syynä tähän on syntyvyyden lasku ja tämän seurauksena nuorten huollettavien määrän pieneneminen. Pidemmällä aikavälillä väestöllinen huoltosuhde heikkenee aiempia ennusteita enemmän.

 

Suomi pääsee lyhentämään velkaansa

 

Suomi pääsee lyhentämään valtionvelkaansa ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen, sillä Valtiokonttori ei joudu nostamaan loppuvuodelle kaavailtua 2,2 miljardin euron lainaerää. Asiasta uutisoi viikonloppuna ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi STT:lle olevansa luottavainen, että valtio pystyy lyhentämään velkaansa myös ensi vuonna, kunhan työllisyyden hyvä kehitys saa jatkoa. Sipilän mukaan tavoite on mahdollinen, sillä ensi vuoden budjetissa alijäämän ennakoidaan olevan pienempi kuin tänä vuonna.

– Hyvä työllisyyskehitys on kaiken avain. Varsinaisen liikkumavaran siihen tuo se, jos me pääsemme 75 prosenttiin. Tällä tasolla sitä liikkumavaraa ei vielä ole, Sipilä sanoi sunnuntaina.

Tämän hallituskauden tavoite on ollut nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, mutta se on edelleen saavuttamatta. Sipilän mukaan viimeiset prosenttiyksikön kymmenesosat ovat kiinni siitä, miten avoimiin työpaikkoihin saadaan työvoimaa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi HS:lle velan lyhentämisen olevan psykologisesti ja symbolisesti merkittävä asia. Valtion velka on kasvanut vuodesta toiseen aina vuoden 2008 finanssikriisin puhkeamisesta lähtien.

Lyhentämisen jälkeen velan suuruus on vajaat 105 miljardia euroa.

Käänteen taustalla on osin valtion rahoitusyhtiö Finnvera, joka maksaa etuajassa yhtenä pottina takaisin valtiolta saamansa lainat. Jo aiemmin on ollut tiedossa, että se tuo valtiolle puolentoista miljardin euron kertaluontoiset tulot.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.