Talousrikostutkinta tuotti 30 miljoonaa euroa – harmaata taloutta torjutaan strategialla

Poliisi selvitti viime vuonna lähes kaksituhatta harmaaseen talouteen liittyvää rikosta. Valtio ja asianomistajat kuittasivat niistä takaisin saatuna rikoshyötynä noin 30 miljoonaa euroa.

Talousrikoksia selvitettiin suurin piirtein sama määrä kuin edellisvuonna, mutta tuotto laski totutusta tasosta. Takaisin saatua rikoshyötyä on 2000-luvulla kirjattu keskimäärin noin 36 miljoonaa euroa vuodessa.

– Vuonna 2014 tuottoa kertyi peräti 47 miljoonaa euroa, mikä on kaikkien aikojen toiseksi suurin määrä. Valtion ja asianomaisten saama hyöty vaihtelee vuosittain sen mukaan, mille vuodelle isoja juttuja kirjataan, kertoo osastopäällikkö Kauko Aaltomaa sisäministeriöstä.

Poliisin talousrikostutkijoiden määrä pysyy tänä vuonna viimevuotisella tasolla, vaikka vielä syksyllä ennakoitiin, että tutkijoiden määrä vähenee viidenneksellä. Syynä on se, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti palauttaa marraskuussa budjettiin harmaan talouden torjuntaan 6,4 miljoonaa euroa, jonka se oli aiemmin poistanut.

– Olemme myös määrittäneet harmaan talouden torjunnan yhdeksi poliisin painopistealueeksi ja siihen on ohjattu myös niin sanottua momenttirahaa. Näiden toimien ansiosta resurssimme eivät heikkene.

Poliisilla on yli 500 talousrikostutkijaa. Henkilötyövuosia tutkintaan käytettiin viime vuonna reilut 400.

Aaltomaan mukaan yksi talousrikostutkijan henkilötyövuosi maksaa noin 60 000 euroa. Valtio ja asianomistajat saavat siitä vastineeksi keskimäärin yli 100 000 euron tulot henkilötyövuotta kohden, joten yhteiskunnalle ja veronmaksajille toiminta on taloudellisesti voitollista.

Sisäministeriössä on aloitettu harmaan talouden torjuntastrategian valmistelu. Aikataulu on tiukka – esitys pitäisi olla valmiina poliittiseen käsittelyyn jo helmikuussa.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti strategian tekemisestä viime marraskuussa. Tehtävä annettiin uudelle 18-jäseniselle talousrikostorjunnan johtoryhmälle, jonka puheenjohtajaksi nimitettiin Kauko Aaltomaa.

– Johtoryhmän tavoitteena on laatia strategia, jossa keskitytään suuriin kokonaisuuksiin. Sieltä taas valitaan käytännön toimenpiteet, joista voi tulla vaikka strategian kärkihankkeita.

Aaltomaan mukaan esimerkiksi rakennusalalla on edistytty paljon harmaan talouden vähentämisessä.

– Lainsäädäntöä on terävöitetty ja nykyisin alan toimijat suhtautuvat asiaan entistä pontevammin sekä työnantaja että työntekijäpuolella. Asenteet ovat muuttuneet paljon takavuosista.

Asiantuntijoiden arviot vaihtelevat siitä, paljonko harmaassa talouden piirissä Suomessa liikkuu kaikkiaan rahaa.

– Siitä ollaan kuitenkin yhtä mieltä, että yhteiskunnan veromenetykset ovat vuosittain useita miljardeja euroja.

Suomessa on panostettu harmaan talouden kitkemiseen jo parikymmentä vuotta. Vuodesta 1996 lähtien on toteutettu kuusi talousrikosten torjuntaohjelmaa.

– Strategia pohjautuu aiempaan työhön. Edellisten ohjelmien ansiosta ymmärrys harmaan talouden torjunnan vaatimista toimenpiteistä on kasvanut ja tiedämme asiat, joihin pitää puuttua, Aaltomaa toteaa.

Hän painottaa, että harmaan talouden menestyksellinen torjunta edellyttää monien hallintoalojen yhteistyötä. Esimerkiksi viimeisimmässä talousrikosten torjuntaohjelmassa oli mukana edustajia kahdeksalta eri hallintoalalta.

– Johtoryhmässä on paljon henkilöitä, jotka ovat olleet pitkään mukana toiminnassa. Se luo pohjan hyvälle yhteistyölle.

Sisäministeri Petteri Orvon (kok.) allekirjoittaman asettamispäätöksen mukaan harmaan talouden torjunnan tulee olla pitkäjänteistä, vaalikaudet ja viranomaistoiminnan sekä hallinnonalojen rajat ylittävää toimintaa.

Torjuntastrategian odotetaan lisäävän verotuloja sekä tervehdyttävän kilpailua.