Taloyhtiölainojen suosio on kasvanut vauhdilla

Taloyhtiölainojen suosio on kasvanut vauhdilla. Kymmenen viime vuoden aikana kotitalouksien vastuulla oleva yhtiölainakanta on kolminkertaistunut.

Asuntolainakanta puolestaan on kasvanut vain parin prosentin vuosivauhtia.

Kehitykselle on useita selityksiä, yksi on isot peruskorjauslainat.

–  Pankit saattavat usein myöntää asunto-osakeyhtiöille lainoja paremmin ehdoin kuin yksittäiselle asunto-osakkeen omistajalle, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Asukkaalle on edullisempaa lyhentää yhtiölainaa kuin ottaa laina omiin nimiinsä.

Peruskorjausvaiheeseen tulleita 1960- ja 1970-luvulla valmistuneita kerrostaloja on remontoitu jo usean viime vuoden ajan. Kaikkia ei ole vielä korjattu, joten remonttibuumi jatkuu vielä ainakin muutaman vuoden.

Kun tehdään isoja peruskor­jauksia, kustannukset ovat korkeat ja sitä myöten yhtiölainatkin ovat isoja.

– Mitä keskeisemmällä paikalla kasvukeskuksessa talo sijaitsee, sitä edullisemmin ehdoin taloyhtiö voi saada peruskorjauslainan, Järvinen sanoo.

Tärkein taloyhtiölainojen suosion kasvuun vaikuttava seikka on asuntolainojen korkovähennysoikeuden supistuminen, katsoo Hypo-pankin pääekonomisti Juhana Brotherus.

Tänä vuonna kansalainen saa vähentää verotuksessa enää 55 prosenttia asuntolainan koroista.

Kun korot ovat muutenkin matalalla, korkohyöty jää pieneksi. Niin pieneksi, että taloyhtiön neuvottelema yhtiölaina on tätä nykyä monelle asunnon omistajalle edullisempi vaihtoehto.

Viimeinen vuosi, jolloin asuntolainan korot olivat sataprosenttisesti vähennyskelpoisia, oli 2011. Siihen saakka asunnon omistajan kannatti ottaa verovähennysoikeuden vuoksi pankista lainaa ja maksaa sillä yhtiölaina pois. Yhtiölaina kun ei ole verovähennyskelpoinen.

Ensi vuonna kansalainen saa vähentää verotuksessa asuntolainan korkoja enää 45 prosenttia. Vähennys tehdään ansiotuloista.

Brotheruksen arvio on, että taloyhtiölainojen suosio jatkaa kasvuaan lähivuosinakin.

Asunto-osakeyhtiöiden kilpailuttamiskulttuurissa on vielä paljon parantamisen varaa, sanoo Järvinen.

– Joka neljäs asunto-osakeyhtiö ei kilpailuta lainoja lainkaan, eli tyytyy pyytämään vain siitä pankista, jossa on muutenkin totuttu asioimaan.

Vain puolet taloyhtiöistä pyytää vähintään kolme tarjousta, mikä on minimi, jotta kilpailuttamisesta voi edes puhua.

Tehokkaalla kilpailuttamisella ja tarjousten vertaamisella taloyhtiöt voivat säästää suuria summia.

– Kilpailuttamisen osaaminen riippuu niin isännöitsijästä kuin taloyhtiön hallituksestakin.

Mitä kauemmas mennään pankkien suosimista kasvukeskuksista, sitä kalliimmiksi tulevat lainatarjousten ehdot. Tiedossa on tapauk­sia, joissa pankki on hylännyt kaukana sijaitsevan asunto-osakeyhtiön laina-anomuksen.

– Tämän jälkeen kullekin osakkeenomistajille jää vielä mahdollisuus neuvotella oman osuutensa veroinen peruskorjauslaina, Järvinen sanoo.

Asuntolainan korkojen verovähennysoikeus poistuu ennen pitkää kokonaan. Minä vuonna, siitä ei ole vielä selvyyttä.

Kiinteistöliitto on huolestunut asumiskustannusten noususta.

– Omistusasumisen kuluja on viime vuosina nostettu jo reippaasti. Asumiskustannukset ovat nousseet enemmän kuin käytettävissä olevat tulot. Tämä kehitys näyttäisi jatkuvan.

Kodit velkaantuvat yhteisölainan kautta

Suomalaisilla on asuntolainaa reilut 90 miljardia euroa.

Kotitaloudet nostivat syyskuussa uusia asuntolainoja 1,6 miljardin euron edestä.

Kotitalouksien taloyhtiölainakanta on 15 miljardia. Suomen Pankin mukaan niiden vuosikasvu on selvästi nopeampaa kuin kotitalouksien asuntolainakannankasvu.

Yhtiölainoja nostetaan lähinnä korjausrakentamiseen ja uudisasuntojen aloittamiseksi.

Yhtiölainaa lyhennetään vastikemaksuilla.

Kotitalouksien nostamien uusien asuntolainojen keskikorko oli kesäkuussa 1,21 prosenttia.

Asuntoyhteisöjen, joihin taloyhtiötkin kuuluvat, nostamien lainojen keskikorko oli 1,13 prosenttia.

Lähde: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.