Turvesoilla jäätiin tavoitteista – Kuopiossa turvetta korvataan puuhakkeella

– Onko kesää vielä jäljellä? On hyvin epätodennäköistä, että turpeennostoa päästään enää jatkamaan, arvioi Kuopion Energian tuotantojohtaja Peter Seppälä.

Uusia turpeen tuotantoennätyksiä enteillyt alkukesä kääntyi heinäkuussa. Yksi toisensa jälkeen maamme yli vyöryneet matalapaineet ja sateet pysäyttivät konetyöt maakunnissa.

Kuopion Energian turvesoilla on jääty noin 60–70 prosenttiin tavoitteista ja Vapon Itä-Suomen alueella lopputulos oli samankaltainen. Kuopion Energian tarvitsemasta turpeesta tulee normaalisti omilta soilta noin 15 prosenttia.

– On meillä talven polttoaineet varastossa. Puulla voidaan korvata turvetta, jota on myös ylivuotisissa varastoissa sekä meillä että Vapolla, Seppälä torjuu turvepulasta puhumisen.

Talven puuhakkeesta suuri osa on jo Haapaniemellä mustien muovipeittojen alla. Turvetta voimalaitosalueella ei normaalisti varastoida laajemmin. Kuormat ohjataan turvesoilta suoraan terminaaliin, josta ne siirtyvät suoraan poltettavaksi.

Energiayhtiö Vapon tavoitteena oli nostaa turvetta kuluvalla kaudella koko maassa 11,5 miljoonaa kuutiota. Syyskuun alkuun mennessä tavoitteesta oli saavutettu noin 60 prosenttia.

Tuotantojohtaja Juha Koskiniemen mukaan koko kesän osalta ylletään 65 prosenttiin tuotantotavoitteesta.

– Lukema on ilman muuta huono, siitä ei pääse mihinkään. Lounais-Suomessa turvetta on saatu nostettua pikkuisen paremmin, 70–80 prosenttia tavoitteesta. Mutta on ollut myös joitain yksittäisiä alueita, joilta ei ole saatu nostettua juuri mitään, hän summaa.

Alkukesä lupasi vielä hyvää turvetuotannolle. Ilmat suosivat juhannukseen asti, ja Vapo ehti saada kesäkuun loppuun mennessä puolet tuotantotavoitteesta talteen.

– Loppukesästä teki inhottavan juuri se, että oli päivä poutaa, päivä sadetta, päivä poutaa... Kolmen päivän poutajakso on oikeastaan minimi, minkä tuotanto tarvitsee edetäkseen, Koskiniemi sanoo.

Hänen mukaansa kausi on tältä vuodelta käytännössä ohi.

– Elokuu ja vielä syyskuukin voivat olla tuotannon kannalta hyviä kuukausia, mutta se vaatisi pohjalle pidemmän poutajakson. Nyt maa on liian märkää. Enää pyritään lähinnä siihen, että saataisiin vielä kentällä olevat palaturpeet nostettua.

Vapo jäi tuotantotavoitteestaan myös viime kesänä. Tuolloin turpeesta saatiin nostettua kuitenkin yli 70 prosenttia. Vaikka takana on nyt kaksi heikompaa kesää, eivät ne vielä vaikuta Koskiniemen mukaan asiakastoimituksiin.

– Eniten huono turvekesä vaikuttaa meidän yrittäjiin, joista osalla liikevaihto jää tänä vuonna pienemmäksi. Meille Vapossa huono kesä tarkoittaa lähinnä sitä, että seuraavan kauden tuotanto on suunniteltava uudelleen, eli pyritään korjaamaan tilanne ensi kesänä niin, että turvetta olisi riittävästi varastossa taas seuraaville vuosille.

Koskiniemen mukaan Vapon strategiana on ollut ylläpitää varastoja, joilla kestetään vähintään kaksi heikkoa kesää.

– Sen verran hyvin on kaikesta huolimatta saatu turvetta korjattua, että vaikka ensi kesäkin olisi huono, pystytään asiakastoimitukset turvaamaan.

Tilastollisesti kulunut kesä on jopa historiallisen huono. Koskiniemi muistelee, että huonompi kesä on ollut viimeksi vuonna 1998.

– Toisaalta on otettava huomioon, että valtakunnallisesti ollaan myös liikkeellä pienemmällä pinta-alalla kuin aiempina vuosina.

Turpeen kysyntä on laskenut voimakkaasti. Vielä kaksi kesää sitten Vapon tuotantotavoite oli yli 17 miljoonaa kuutiota ja viime vuonnakin 13 miljoonaa kuutiota.