Työhyvinvointiin satsaaminen toisi suuret säästöt

Yritykset ja muut työnantajat voisivat säästää suuria summia satsaamalla nykyistä enemmän henkilöstönsä työhyvinvointia edistäviin toimiin. Niiden taloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan ymmärretä riittävästi, sillä työpahoinvoinnin seurauksista aiheutuu vuosittain yhteiskunnalle miljardiluokan kulut.

– Jokainen työhyvinvointiin panostettu euro tulee takaisin moninkertaisena säästöjen muodossa. On paljon tutkimustietoa siitä, että kun ihminen työskentelee hyvällä mielellä, niin hän toimii tehokkaammin ja pysyy terveempänä kuin huonosti motivoitunut kollega, toteaa työhyvinvoinnin dosentti ja yrittäjä Marja-Liisa Manka.

Hän on kirjoittunut Työhyvinvointi-kirjan yhdessä miniänsä, koulutustoimitsija Marjut Mankan kanssa. Kirja käsittelee aihetta laajasti ja ohjaa kehittämään työhyvinvointia strategian osana.

– Työhyvinvointia voidaan parantaa pienillä teoilla. Kaikki alkaa siitä, että kokoonnutaan yhteen ja mietitään mitä voisimme tehdä omalla työpaikalla asian eteen.

Kirjassa on runsaasti käytännön työkaluja, joilla hyvinvointia voidaan edistää. Sellainen on esimerkiksi ryhmäkehutus.

Sen aikana tiimin jäsenet istuvat piirissä ja kaikki kertovat vuorotellen yhdelle jäsenelle jonkin asian, mitä ihailevat hänessä. Kun kaikki ovat käyttäneet puheenvuoron, kehujen kohde vaihtuu.

Laiminlyönnit

maksavat paljon

Henkilöstön hyvinvoinnin laiminlyönneistä aiheutuu muun muassa sairauspoissaoloja, ennenaikaista eläköitymistä, työkyvyttömyyttä, työtapaturmia ja sairaana työskentelyä.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) raportissa arvioidaan, että menetetyn työpanoksen kustannukset ovat Suomessa 24 miljardia euroa vuodessa. Summasta voi päätellä, paljonko työtunteja yhteiskunta voisi saada lisää.

– Eräät ekonomistit ovat kyseenalaistaneet STM:n laskelmat ja huomauttaneet, että kaikki mukaan otetut kulut eivät välttämättä aiheudu työhyvinvoinnin laiminlyönneistä. Menetysten kokonaissumma on siis kiistanalainen, mutta joka tapauksessa kyse on todella isoista rahamääristä, Manka muistuttaa.

Vertailukohtaa antaa se, että Suomen hallituksen budjettiesityksen loppusumma oli tänä vuonna noin 54 miljardia euroa.

Oma oppiaine

peruskouluun

Miksi asialle ei sitten tehdä enempää, vaikka kulujen suuruusluokka on tiedossa?

– Työpaikkojen arjessa asian merkitys ehkä unohtuu helposti. Teollisuusyhteiskunnassa menestystä on totuttu mittaamaan euroina ja sentteinä. Työhyvinvoinnin hyödyt ovat näkymättömämpiä, eikä niitä voi heti laskea rahassa.

Yksi taustatekijä on myös koulutus. Harva esimies ja johtaja on opinnoissaan syventynyt työhyvinvointikysymyksiin.

Marja-Liisa Manka toimi aiemmin Suomen ainoana työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa. Sielläkin työhyvinvoinnista tuli oppiaine vasta viitisen vuotta sitten.

– Minusta näitä asioita tulisi opettaa jo peruskoulussa omana oppiaineenaan. Sitä kautta ymmärrys leviäisi tehokkaasti työpaikoille.

Johtajat ja esimiehet ovat keskeisessä roolissa, kun puhutaan työhyvinvoinnista.

– Nykyisille pomoille antaisin arvosanaksi tyydyttävän työhyvinvoinnin edistämisessä ja kehittämisessä. Tärkeimmät kehityskohteet ovat johdon ajankäytössä ja asenteissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.