Työllisyyden parantuminen pysähtyi – "Minkäänlaista kasvua ei ole nähtävissä"

Työllisyyden parantuminen on käytännössä pysähtynyt alkuvuoden aikana, ilmenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi oli heinäkuussa 72,4 prosenttia. Samalla työllisyysasteen trendi tarkentui kesäkuun osalta hieman alaspäin 72,4 prosenttiin. Kuukausi sitten kesäkuun lukemaksi arvioitiin 72,5 prosenttia.

Työllisyysasteen trendi on nyt junnannut paikallaan koko alkuvuoden ajan. Työllisyysasteella tarkoitetaan 15–64-vuotiaiden työllisten osuutta samanikäisestä väestöstä.

Työllisiä oli heinäkuussa 3  000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ero vuoden takaiseen on vähäinen, sillä työllisiä on kaikkiaan yli 2,6 miljoonaa.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan heinäkuun lukemat olivat "juuri niin vaisut kuin osattiin pelätä".

–  Työllisyystilanne on historiallisesti ajatellen edelleen hyvä, mutta minkäänlaista kasvua ei ole nähtävissä, Appelqvist kirjoittaa kommentissaan.

Nyt julkaistavat työllisyysluvut ovat viimeiset ennen syyskuun puolivälissä pidettävää hallituksen budjettiriihtä. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen tavoitteena on saada työllisyysaste kohoamaan 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.

Appelqvist luonnehtii tilannetta huolestuttavaksi Rinteen hallituksen kannalta.

–  Heinäkuun luvut vahvistavat entisestään arviota siitä, että ilman lisätoimia työllisyyden nousu ei tule toteutumaan.

Työllisyyden hilaaminen 75 prosenttiin on tarpeen, jotta Rinteen hallitus pystyy rahoittamaan hallitusohjelmaan kirjatut menolisäykset ja saavuttamaan tavoitteensa julkisen talouden tasapainottamisesta vuoteen 2023 mennessä.

Työvoiman määrä väheni, avoimet työpaikat yhä kasvussa

Työttömyysasteen trendi oli heinäkuussa 6,6 prosenttia eli aiempien kuukausien tasolla. Työttömien määrä pieneni heinäkuussa 14  000:lla viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Työllisten ja työttömien määrän vähentyminen yhtä aikaa tarkoittaa, että työvoima on supistunut vuoden takaisesta. Työvoimaan kuuluvat työllisten ohella työttömät työnhakijat.

–  Huolestuttavaa aamun luvuissa oli se, että työvoiman määrä supistui jo toista kuukautta peräkkäin, Dansken Appelqvist huomauttaa.

Vaikka maailmalta tulee nyt jatkuvasti huonoja talousuutisia, se ei ole ainakaan vielä näkynyt avoimien työpaikkojen määrässä. Alueellisissa TE-toimistoissa oli heinäkuun lopussa avoinna 51  000 työpaikkaa, mikä on 5  600 työpaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.