Talvi suojaa, talvi tappaa

Seppo Kononen

Suomen talvi on ollut kylmä ihmiselle, jolla on onneksi suojanaan paksut vaatteet ja lämpimät asumukset.

Mutta miten selviävät eläimet, nisäkkäät ja linnut, jotka joutuvat elämään luonnon ehdoilla ja armoilla myös vuoden ankarimpina aikoina?

Yksiselitteistä vastausta ei ole. Jotkut lajit eivät ole moksiskaan kovista pakkasista tai paksusta hangesta. Toisille talven tavallista ankarammat olot ovat sen sijaan liikaa. Yksittäisiä eläimiä ja pahimmillaan jopa kokonaisia lajeja tuhoutuu, kun ruoka loppuu eikä lämmintä sijaa löydy.

Pohjois-Savon riistapäällikkö Jouni Tanskanen sanoo, että esimerkiksi jäniksille kuluva talvi on ollut erittäin hyvä. Kun lunta on paljon ja lumikerros vielä kaiken aikaa paksuuntuu, jäniksillä ei ole puutetta ruuasta, sillä ne pääsevät syömään puitten oksia ja kaarnaa yhä ylemmältä.

Erinomaisen suotuisa on talvi myös metsäkanalinnuille. Paksu, pehmeä lumikerros tarjoaa niille vaivattomasti lämpimiä yösijoja, kiepinpaikkoja.

Jos talvi menee mukavasti metsoilta, teeriltä ja pyiltä ja jos myös kevään ja alkukesän sääolot ovat otolliset, voi olettaa metsäkanalintukantojen vahvistuvan Pohjois-Savossa myös tänä vuonna. Jo mennyt vuosi paransi kantoja erämiesten kuten myös luonnonystäväin toivomalla tavalla.

Metsäkauris pulassa Pitkäjalkaiset hirvet ovat tottuneet kulkemaan paksuissakin hangissa, niille talvi ei aiheuta ongelmia. Sen sijaan pienet metsäkauriit ovat Tanskasen mukaan vaikeuksissa. Eläinten auttamiseksi pitäisi välttämättä tehostaa niiden apuruokintaa. Metsäkauriitten ruokapulmat pahenevat, jos ja kun säät lauhtuvat ja suojakelejä seuraavat pakkaset jäädyttävät hangen pinnan.

Villisika on pikku hiljaa levittäytymässä myös Pohjois-Savoon. Sille runsasluminen talvi on pahasta. Riistapäällikkö Tanskanen sanoo, että ilman ruokintaa ei villisika menesty vielä maakunnassa läpi talven.

Entäpä suurpedot?

Jouni Tanskanen sanoo, että ne ovat tottuneet elämään vuosituhanten aikana Suomessa kaikissa luonnonoloissa ja pärjäävät sen vuoksi myös paksuissa hangissa ja ankarissa pakkasissa.

Ilveksellä on Pohjois-Savon talvessa vaaranaan myös ihminen. Kannan vahvistumisen vuoksi myös hengenvaara on kasvanut, kun kaatolupia myönnettiin tälle kaudelle peräti 47.

- Tuosta määrästä on kaadettu 33, ynnää Tanskanen tämänhetkistä tilannetta.

Linnuille evästä Millainen on talvi ollut sitten pikkulinnuille?

Intendentti Jukka Kauppinen Kuopion museolta sanoo, että tarkat tiedot saadaan vasta lintujen valtakunnallisesta talvilaskennasta, joka järjestetään kevätkorvalla. Koko maan tilanteen lisäksi siinä saadaan myös maakunnalliset arviot eri lintulajien yksilömääristä.

Näppituntumalta Kauppinen arvioi, että lumen ja jään yhdistelmä on ollut varsin kehno marjoja syöville pikkulinnuille.

Parhaiten menestyvät ne linnut, jotka löytävät turvaa kylmyyttä vastaan pöntöistä, talojen vinteiltä ja muista suojapaikoista. Elämää on auttanut myös, jos linnut ovat saaneet riittävästi apua ihmisiltä.

- Mitä varhaisemmin lintujen ruokinta aloitetaan, sitä enemmän ne tottuvat hakemaan myös ruokaansa samoista paikoista, Kauppinen sanoo.

Toisin sanoen: jos ihminen aloittaa lintujen talviruokinnan, sitä pitää myös jaksaa jatkaa läpi talven.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut