Digioppimateriaalit jakavat mielipiteitä: "Olen saanut huonompia arvosanoja, kun en ole tottunut lukemaan kokeeseen tietokoneelta"

Iisalmelainen Roosa Rönkä pitää digimateriaalien määrää sopivana. "Mutta oppiminen näytöltä on vaikeampaa." Aino-Maija Hokkanen

Aino-Maija Hokkanen

Digimateriaalien käyttö yläkoulun opetuksessa on lisääntynyt nopeasti. Oppilailla itsellään on monia näkemyksiä älylaitteiden tulosta koulumaailmaan.

– Pidän enemmän kirjan kanssa opiskelusta, sanoo 9.-luokkalainen Venla Korhonen, 14, Rautalammilta.

– Tämä on tietysti oppilaskohtainen juttu ja on myös mukavaa, kun ei tarvitse kirjoittaa käsin niin paljon. Tiedonhakukin on helpompaa.

Korhonen kertoo opettajien todenneen etäopiskelun jälkeen digimateriaalit toimiviksi, joten niiden käyttöä on osittain jatkettu.

– Usein tehtävät tehdään nopeammin digitaalisesti.

Olen oppinut lähdekriittisyyttä ja tiedonhakua.

Rautalammin Matti Lohen koulun 9.-luokkalainen Marika Linnanen, 15, käyttää ajoittain ATK-luokan tietokoneita.

– Olen oppinut lähdekriittisyyttä ja tiedonhakua, mutta digimateriaaleista opiskelen vain harvoin.

Linnanen soisi nuorille mieluusti mahdollisuuden valita digi- ja perinteisen kirjan väliltä.

– Osalle kirja on mieluisampi. Yläkoulussa oppii ymmärtämään, mikä on itselle paras tapa oppia.

Myös vieremäläinen Arttu Keinänen, 13, sallisi oppilaiden valita.

Jotkut käyttävät hidasta nettiä tekosyynä tekemättömiin tehtäviin.

– Joidenkin on helpompi oppia netissä.

Digimateriaalit ovat helpottaneet Keinäsen opiskelua ja kokeisiin lukemista. Hän opiskelee digitaalisesti miltei joka aineessa ja kokemus digioppimisesta on ollut hyvä:

– En ole huomannut haittapuolia ja materiaalit ovat toimineet.

Kuopiolainen Selma Pulkkinen, 14, pitää digimateriaaleja hyvänä ja monipuolisena tapana oppia.

– Vihkoja ei tarvitse kantaa kouluun ja oppimismuotoja on paljon. Kielet ovat useille vaikeita, joten digimateriaalit ovat helpottaneet heitä.

Pulkkinen löytää myös moitittavaa.

– Kaikkiin aineisiin digiaineistot eivät sovi. Esimerkiksi historiassa ja matematiikassa ei hyödy monista niiden toiminnoista. Lisäksi jos puhelinta ei ole mukana, täytyy lainata koulun tablettia tai tietokonetta, mikä vie aikaa.

Iisalmessa Juhani Ahon koulussa oppilaille jaetaan kannettavat tietokoneet ja joissain aineissa kirja on jätetty kokonaan pois, jolloin kokeisiin luetaan digitaalisesti. Roosa Rönkä on todennut saavansa jopa huonompia arvosanoja, koska ei ole vielä tottunut lukemaan kokeeseen tietokoneelta. Aino-Maija Hokkanen

Iisalmelainen Roosa Rönkä, 13, on samoin huomannut haittapuolia digioppimisessa.

– Kirjoitusasun täytyy olla tarkka, jotta tehtävä on oikein. Materiaaleja on myös välillä hankala käyttää.

Koska Juhani Ahon koulussa oppilaille on jaettu tietokoneet, joissain aineissa perinteinen kirja on jätetty pois. Silloin myös kokeisiin luetaan digitaalisesti, mikä ei miellytä Rönkää:

– Olen jopa saanut huonompia arvosanoja, koska en ole tottunut lukemaan kokeeseen tietokoneelta. Oppiminen näytöltä on vaikeampaa, eikä kaikissa aineissa voi lainata kirjaa kokeeseen lukemisen ajaksi.

Digiaineistojen varjopuolista huolimatta Rönkä pitää niiden määrää sopivana.

– Digijuttuja voisi olla enemmänkin, mutta tasapuolisesti perinteisten kirjojen ohella.

Myös lapinlahtelainen Aino Kojo, 14, toivoo lisää digiaineistojen käyttöä:

– Olemme kuitenkin nuoria ja melko hyviä netin käytössä, joten varmaan osaisimme, hän perustelee.

Lapinlahden Matin ja Liisan koulussa oppilaat käytettävät yhteisiä tietokoneita ja tabletteja. Tästä koituu myös ongelmia.

– Lukuvuoden alussa oppilaat harvoin muistavat tunnuksiaan ja salasanojaan, jolloin niitä täytyy uusia paljon.

Iisalmen Juhani Ahon koulun 9.-luokkalainen Hinni Murtola, 14, opiskelee päivittäin digiaineistoja käyttäen. Alakouluaikaan digiaineistoja ei käytetty, joten muutos yläkouluun tullessa oli suuri.

– Aluksi en ymmärtänyt mitään, mutta vuosien mittaan olen oppinut käyttämään digiaineistoja paremmin.

Arttu Keinänen käyttää opiskelussaan paljon digimateriaaleja. Hänen mukaansa oppilaiden pitäisi antaa valita käyttääkö digimateriaaleja vai perinteisiä opiskelussaan. Aino-Maija Hokkanen

Haastatellut ovat huomanneet, etteivät kaikki tee tehtäviä kunnolla netissä. Oppilaat eivät kuuntele annettuja ohjeita tai toimi niiden mukaisesti yhtä hyvin kuin perinteisiä kirjoja käyttäessä.

– Tehtävien ei tarvitse olla oikein, kunhan kertoo opettajalle yrittäneensä. Jotkut käyttävät hidasta nettiä tekosyynä tekemättömiin tehtäviin.

Nuoria mietityttävät lisääntyvän digioppimisen myötä terveydellisen seikat.

– Jos digiaineistoja lisätään, lisääntyvätkö myös erilaiset riippuvuudet netin käytöstä?

Nuoret kertovat kokeneensa myös pahoinvointia ja pääkipua. Lisäksi silmiä särkee pitkästä ruudun tuijotuksesta, jolloin täytyy pitää taukoja.

Kirjoittaja kuuluu Savon Sanomien nuorten toimitukseen.

Rehtorin näkemys

"Kuitenkin vain opetusväline muiden joukossa"

Vieremän sivistysjohtaja ja kirkonkylän koulun rehtori Eevariitta Mustonen mieltää digiaineistojen käytön monipuoliseksi ja toimivaksi opetustavaksi.

– Ne ovat silti vain opetusväline muiden joukossa.

Digimateriaalien käytöstä päättävät opettajat. Oppilaat eivät voi suoraan vaikuttaa siihen, tilataanko koululle esimerkiksi pelkkiä paperikirjoja.

– Opettajat kuitenkin kuuntelevat oppilaita tarkasti. Jos opetustapa on pidetty, sitä todennäköisemmin jatketaan seuraavana vuonna.

Oppilaiden digitaidot poikkeavat toisistaan, joten digilaitteiden ja ohjelmien käyttöä opetellaan tunneilla. Jos oppilas silti kokee laitteiden käytön hankalaksi, hän voi saada tukiopetusta.

– Jos oppilas haluaa digiaineistojen lisäksi paperikirjan, hänelle toki annetaan sellainen. Näin varmistetaan oppilaiden eriyttäminen, eli jokainen saa omanlaisensa oppimistavat.

Terveydelliset puolet pitäisi huomioida Mustosen mielestä tarkemmin. Hän pitää lepohetkiä älylaitteiden käytön aikana merkittävänä tulevaisuuden haasteena.

– Vanhemmat ovat huolissaan nuorten ruutuajoista. Jos koulussa opiskellaan digiaineistoista, ja nuoret käyttävät älylaitteita paljon vapaa-ajallaan, mitä muuta sisältöä arkeen jää?

Oppilaiden keskittymiseen liittyvät ongelmat eivät Mustosen mukaan ole lisääntyneet digiaineistojen myötä.

– Samat haasteet ja ilot pätevät kaikissa oppimismuodoissa.

Tehtävien huolellinen tekeminen netissä kuitenkin vaatii opettajilta ammattitaitoa ja nuorilta vastuuta.

– Opettajan täytyy tehdä jatkuvaa laadullista arviointia työskentelystä ja oppimisesta. Oppilaan arvosana ei voi perustua vain tehtyjen tehtävien määrään.

Valtaosa oppilaista suhtautuu digiaineistoihin myönteisesti, mutta myös negatiivista palautetta on ilmennyt.

– Jotkut turtuvat jatkuvaan ruudun tuijottamiseen, mutta niin voi käydä myös vanhoissa opetusmetodeissa. Jos opettaja vain puhuu ja oppilaat kuuntelevat, siihenkin turtuu. Monipuolisten opetusmetodien ja -aineiston käyttö on siis suositeltavaa.

Mustonen uskoo kuitenkin, ettei koulua voi digitalisoida kokonaan.

– Koulussa opitaan elämää varten, ja elämä ei koostu vain digistä. Myös vanhat hyvät arvot, kuten vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot, sekä käytöstavat, ovat tärkeitä oppia.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut