Miksi koulussa tarjotaan "inhokkiruokia", vaikka niistä syntyy hävikkiä?

Ruokaa on hyvä ottaa vain sen verran, että kaikki tulee varmasti syödyksi. Jos ruoka koetaan erikoiseksi, otetaan lisänäkkäreitä. Wilma Tynkkynen

Iida Paavilainen

En yleensä syö kouluruokaa. Se ei ole makuuni. Mutta syön, jos on jotain hyvää ruokaa.

Näin kertoo Kuopion Lyseon lukion opiskelija Wilma Korpirinne, 17.

– Ruuassa ei ole makua. Tiedän, etteivät kaikki voi syödä mausteista ruokaa. Toivoisin, ettei ruokaan myöskään lisättäisi outoja ainesosia, esimerkiksi parsakaalia makaronilaatikkoon. En haluaisi valittaa ruuan laadusta, sillä tiedän, että ruokaan käytetään paljon työtä, hän jatkaa.

Korpirinne ei ole ainoa, jolta kouluruoka jää syömättä. Jotkut sanovat suoraan, että kouluruoka on pahaa. Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että syömättä jättäminen aiheuttaa ruokahävikkiä. Heille monet ruokahävikin aiheuttamat ympäristö- sekä taloushaitat ovat yhä pimennossa.

Suomessa on arvioitu ruokahävikkiä syntyvän noin 400–500 miljoonaa kiloa vuosittain.

– Se on valtava määrä, noin 80 kiloa kansalaista kohden joka vuosi, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Inkeri Riipi selittää.

Ruoan tuottaminen on iso prosessi, joten siihen tarvitaan paljon tuotantopanoksia. Ympäristövaikutuksissa ruokaketju aiheuttaa noin neljänneksen kuluttajien ilmastoa lämmittävistä kasvihuonepäästöistä.

– Kun ruoka heitetään roskiin, se tarkoittaa, että ruoka on tuotettu aivan turhaan, Riipi huomauttaa.

Ruokahävikin vähentämiseksi on kehitetty monia keinoja. Riipin mielestä asiaa voitaisiin käsitellä oppitunneilla.

– Oppilaat voisivat vaikka selvittää, millaisia ympäristövaikutuksia ruuan tuotannosta syntyy, mitä kaikkea lihakilon tuottaminen vaatii ja pohtia keinoja ruokahävikin vähentämiseksi.

Opiskelijat kertovat kouluruuasta: "En voi sanoa, että kouluruuassa olisi varsinaisesti..."

Riipi ajattelee oppilaiden motivoituvan nähdessään, miten paljon ruokahävikkiä syntyy päivittäin.

– Ruokahävikkiä voidaan vähentää ja siihen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Kaikkea ei ole vielä tehty, hän lataa.

Myös Servican palvelupäällikön Kaisa Jonnisen ja alue-esimies Jaana Karhu-Knuutisen mielestä ruokahävikkiä tulisi vähentää. Kouluissa tulee päivittäin lautashävikkiä keskimäärin 20–40 grammaa per asiakas.

– Se voi kuulostaa pieneltä, mutta on iso määrä, koska asiakkaita ja kohteita on paljon, Jonninen huomauttaa.

Hävikkiin vaikuttaa moni asia. Jos koulu sijaitsee oivalla paikalla, oppilaat poistuvat helpommin syömään muualle.

– Ja silloin oppilaalle varattu annos menee roskiin, Jonninen muistuttaa.

Näin korona vaikuttaa ruokahävikkiin

Uudet ruokalajit tuottavat myös hämmennystä ja hävikkiä. Syksyllä lautashävikkiä tulee, kun ekaluokkalaiset vasta totuttelevat uuteen ruokailutapaan.

– Usein nuoret myös ottavat esimerkkiä kaverista: jos kaveri ei syö, jätetään ruokailu välistä, Jonninen pohtii.

Erikoisruokavalioista tuleva hävikki surettaa häntä.

– Oppilaille on tilattu erikoisruokavalioita ja valitettavan paljon niistä jää syömättä.

Koronan takia poissaolot lisääntyvät ja ruokahävikkiä syntyy lisää. Wilma Tynkkynen

Osa nuorista miettii, miksi inhokkiruokia ei poisteta listoilta, jos ne aiheuttavat paljon ruokahävikkiä.

– Ruokalistalla pitää olla tietyt ravintoarvot toteutuneena. Lista suunnitellaan moniammatillisen ravitsemustyöryhmän kanssa. Suunnittelu pohjautuu palvelusopimukseen ja vaadittavaan ravitsemuslaatuun, Jonninen vastaa.

Ruoka ei saa loppua, ja sitä pitää riittää kaikille.

– Mutta jokainen voi vaikuttaa hävikkiin. On tärkeää, että otetaan vain se, mikä syödään, huomauttaa Jonninen.

Kuopion Lyseon Lukion opiskelija Carmen Pennanen, 17, on saanut koulussa tietoa ruokahävikistä. Häntä harmittaa, että sitä tulee kouluruuasta.

– Arvostan kouluruokaa ja syön sen joka päivä. Muuten en jaksaisi olla koulussa.

Carmen Pennanen syö kouluruuan päivittäin, koska muuten ei jaksaisi. Häntä harmittaa, että kouluruuasta syntyy hävikkiä, vaikkei se kaikille maistuisikaan. "Ota ruokaa kohtuudella, ettei sitä tarvitse heittää roskiin." Wilma Tynkkynen

Kirjoittajat kuuluvat Savon Sanomien nuorten toimitukseen.

Lue myös, mitä nuoret ajattelevat kouluruuasta sekä miten korona vaikuttaa ruokahävikkiin.

Ruokahävikki

Vaikea vertailla eri maiden lukuja

Suurin osa ruokaketjun ympäristövaikutuksista aiheutuu alkutuotannossa ja loput ketjun muissa vaiheissa. Eläinkunnan tuotteilla on suuremmat päästöt kuin kasvikunnan tuotteilla.

EU:n tasolla on arvioitu, että ruokahävikkiä tulee 88 miljoonaa tonnia vuosittain, eli noin 20% tuotetusta ruoasta.

Ruokahävikin määrää on kuitenkin vaikea vertailla, sillä eri maissa ruokahävikkiä on mitattu eri tavoilla. Suomessa esimerkiksi ruokahävikiksi lasketaan vain syömäkelpoinen ruoka, kun taas toisaalla siihen lasketaan myös hedelmien kuoret, luut tai kahvinporot. Tällöin puhutaan elintarvikejätteestä.

Luonnonvarakeskus Luke on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee tutkimusta luonnonvarojen kestävyyteen liittyen. Luke on aloittanut ruokahävikkitutkimuksen Suomessa vuonna 2008.

Opiskelijat kertovat kouluruuasta: "En voi sanoa, että kouluruuassa olisi varsinaisesti..."

Näin korona vaikuttaa ruokahävikkiin

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut