Opiskelijat kertovat kouluruuasta: "En voi sanoa, että kouluruuassa olisi varsinaisesti..."

Carmen Pennanen syö joka päivä kouluruuan. Hänen mielestään on harmi, että siitä syntyy hävikkiä. Wilma Tynkkynen

Iida Paavilainen, Wilma Tynkkynen

Kuopion Lyseon Lukion opiskelijat ovat tietoisia kouluruuankin aiheuttamasta ruokahävikistä. Carmen Pennanen, 17, kertoo arvostavansa kouluruokaa.

– Siksikin syön sen. Minulla on aika täydet lukujärjestykset ja olen melkein aina kouluruoka-aikaan koululla. Kouluruoka on ilmainen ja monipuolinen kunnon ateria, enkä jaksaisi olla koulussa, jos en pystyisi syömään kesken koulupäivän, Pennanen selittää.

Myös Otto Kettunen, 16, syö kouluruokaa.

– Kouluruoka on ihan kohtalaista. Siinä on jotain makua, se on ilmaista ja sillä lähtee nälkä, hän arvioi.

Pennanen ja Kettunen löytävät kuitenkin kouluruuasta vielä kehitettäviä asioita.

– En voi sanoa, että kouluruuassa olisi varsinaisesti vikaa tai virheitä, ja etenkin kun tiedän ruokaan käytetyn budjetin, on tosi hyvä, mitä meillä on juuri nyt. Tietysti aina voisi parantaa ruuan monipuolisuutta ja tuoda mukaan enemmän vaihtelua. Mekin on syöty oikeastaan samoja ruokia koko kouluajan. Siinä mielessä voitaisiin tuoda mukaan uusia aterioita, Pennanen pohtii.

– Toivoisin vähemmän keittopäiviä, koska niitä on aika useasti. Myös ruuanvalmistusprosessia voitaisiin muokata, jolloin ainesosien maut tulisivat ehkä tuoreempana esille. Olisi myös hyvä tarjoilla erilaisia ruokia, joista nuoret pitäisivät. Eli makua ja laatua tulisi kehittää, Kettunen jatkaa.

He ovat samaa mieltä siitä, että suurin osa nuorista kuitenkin syö vielä kouluruokaa.

– Mielestäni on yleisempää syödä kouluruokaa kuin olla syömättä. Mutta en yllättyisi, jos aika suurikin osa jättäisi syömättä. Tiedän omastakin piiristä, että monesti ihmiset jättävät syömättä tai käyvät jossain muualla syömässä ruoka-aikaan, koska eivät esimerkiksi tykkää kyseisestä ateriasta, Pennanen kertoo kokemuksistaan.

– Yleensä ne, joilla on varaa, syövät muualla, Kuopion Lyseon lukion opiskelija Wilma Korpirinne, 17, jatkaa.

Pennasen mielestä ruokahävikistä puhuminen on lisännyt nuorten ymmärrystä aiheesta.

– Meille on kerrottu syömättä jättämisen konkreettisista vaikutuksista, esimerkiksi siitä, mitä se tarkoittaa käytännössä, jos ei käy syömässä päivän, viikon ja kokonaisen kouluvuoden aikana. Nuoret ovat nykyisin erittäin tietoisia ympäristön tilanteesta, joten ruokahävikistä puhuminen on ollut tehokas tapa saada nuoria enemmän syömään.

Häntä kuitenkin harmittaa, että ruokahävikkiä kuitenkin syntyy.

– Kyseenalaista on, että käy koulussa ja olisi mahdollisuus syödä oma ruoka-annos. Mutta en itsekään lähde esimerkiksi kotoa syömään kouluruokaa, jos sinä päivänä ei muuten olisi koulua.

– Kannattaisi yrittää päästä eroon ajatusmaailmasta, jossa ei voi käydä syömässä, koska ei pidä jostain ruuasta. Olemme kuitenkin lukiossa jo melkein aikuisia. Ruoka on juuri oppilasta varten tehty, niin silloin se pitäisi käydä syömässä vaikka siitä ei niin välittäisikään.

Hän muistuttaa myös omista rajoista ruokailun suhteen.

– Ota ruokaa kohtuudella, ettei sitä tarvitsisi heittää myöskään roskiin.

Kirjoittajat kuuluvat Savon Sanomien nuorten toimitukseen.

Lue myös, miten korona vaikuttaa kouluruokailuun sekä millaista ruokahävikkiä kouluilla syntyy ja miksi.

Miksi koulussa tarjotaan "inhokkiruokia", vaikka niistä syntyy hävikkiä?

Näin korona vaikuttaa ruokahävikkiin

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut