”Olo on paljas, vaikka vaatteet ovat päällä”: Huutelua, hiplailua, huorittelua – monet kokevat ahdistelun uhkaa tutuilla kaduilla

Moni nettikyselyyn vastanneista kertoo kokeneensa ahdistelua ja häirintää Pohjois-Savossa. Siiri Rantala

Jenna Ruuskanen

Sosiaalisessa mediassa on maaliskuusta lähtien kiertänyt hashtag #textmewhenyougethome, jonka alla naiset ovat kertoneet kokemastaan ahdistelusta, häirinnästä, pelosta ja tavoista, joilla suojautuvat kävellessään yksin.

Naisiin kaduilla kohdistuvan häirinnän, väkivallan ja sen uhan nosti pinnalle Sarah Everardin murha Iso-Britanniassa maaliskuun alussa. Kotimatkallaan siepatun ja murhatun naisen tapaus on saanut naiset ympäri maailmaa herättämään tietoisuutta ja keskustelua naisten turvattomuudesta. Tämän tarkoituksena on ollut näyttää, ettei Everardin tapaus ole yksittäistapaus, vaan kyse on yleisestä ilmiöstä.

"Huutelua kuulee noin kerran viikossa", kertoo eräs häirintää kokenut Savon Sanomien kyselyyn vastannut. Siiri Rantala

Savon Sanomien nuorten toimitus teki maalis–huhtikuun taitteessa verkkoon kyselyn, jossa selvitettiin, ovatko myös pohjoissavolaiset kokeneet häirintää tai ahdistelua, fyysistä tai sanallista. Kyselyn perusteella häirinnän ja väkivallan uhka läsnä myös Pohjois-Savon kaduilla.

Kyselyyn vastasi 65 iältään 14–72-vuotiasta pohjoissavolaista. Vastanneista lähes 88 prosenttia kertoi kokeneensa ahdistelua. Suurin osa kokemuksista oli tapahtunut Kuopiossa tai Pohjois-Savon alueella. Useissa vastauksissa toistui kokemus kadulla huutelusta, ehdottelusta, seuraamisesta ja liian lähelle tulemisesta.

Suurimmassa osassa vastauksia ahdistelukokemus oli tapahtunut kadulla kävellessä, baarissa tai linja-autossa. Monessa tapauksessa ahdistelun kohde oli ollut tilanteen tapahtuessa ala-ikäinen.

Näin vastaajat kommentoivat kokemuksiaan.

”Minua on seurattu illalla matkalla kotiin ja huudeltu perään. Monia kertoja busseissa on tultu liian lähelle ja kosketeltu ilman lupaa sekä hiplailtu hiuksia, vaikka on sanonut moneen kertaan ja kovasti, että lopeta.”

”Tapahtumia on niin paljon, ja ne ikään kuin kuuluvat naiseksi kasvamiseen. En tunne yhtään naista, en ainuttakaan, joka ei olisi kokenut samoja asioita kuin itse.”

”Huutelua kuulee noin kerran viikossa. Viimeisin tapaus oli bussissa, kun viereisen paikan matkustaja tarrasi yhtäkkiä rinnastani kiinni. Kun älähdin, muut matkustajat katsoivat minua moittien.”

”Kaikki mitä teen, on saanut seksuaalisia sävyjä poikien puheessa tai niin he ovat kuvailleet toisilleen. Eli en voi olla rauhassa ilman että esimerkiksi vartalon asentoa arvosteltaisi ja tuijotettaisi. Itsellä on kuin paljas olo, vaikka vaatteet olisivat päällä.”

Väestöliiton Et ole yksin –hankkeessa seksuaaliväkivallan asiantuntijana toimivan Pauliina Liuksen mukaan kuka tahansa voi joutua häirinnän kohteeksi, mutta erityisesti sitä kohdistuu alle 30-vuotiaisiin naisiin ja transnuoriin.

– Seksuaalista häirintää on hankala mitata, koska kaikki häirintä ei tule tietoon. Ilmiötä ja sen yleisyyttä on selvitetty kyselyillä ja tutkimuksilla. Esimerkiksi vuonna 2017 julkaistun tasa-arvobarometrin mukaan seksuaalista häirintää oli kokenut kahden viime vuoden aikana 39 prosenttia naisista ja 17 prosenttia miehistä.

Tasa-arvobarometriin kerättiin tietoja 3 000:lta 15–74-vuotiaalta suomalaiselta.

Jokaisella on oikeus omiin rajoihinsa. Kokemuksen kanssa ei pidä jäädä yksin. Nuorta voidaan opettaa suojelemaan itseään paremmin ja tunnistamaan häirintä eri muodoissaan. Siiri Rantala

Häirintä- ja ahdistelutapauksia tulee Väestöliiton tietoon chat- ja puhelinpalveluiden kuten Poikien Puhelimen ja Et ole yksin -palvelun kautta.

– Ilmiö on ollut viime vuosina paljon esillä julkisessa keskustelussa. Se lisää tietoa – ja samalla ymmärrettävästi ehkä myös pelkoa – aiheesta. Mutta se myös edesauttaa häirinnän ja ahdistelun tunnistamista.

Sosiaalisen kanssakäymisen siirtyminen nettiin on myös luonut uusia muotoja ja väyliä häirinnälle. Tällä viikolla uutisoitiin esimerkiksi Pelastakaa lapset -järjestön tutkimuksesta, jossa selvisi, että suuri osa 11–17-vuotiaista on kohdannut netissä groomingia. Grooming on houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin.

Seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun vastaisessa työssä Lius pitää erityisen tärkeänä ennaltaehkäisyä:

– Lasta ja nuorta voidaan opettaa sekä suojelemaan itseään paremmin että tunnistamaan häirintä ja sen eri muodot. Tärkeää on myös se, että sekä häirintää kokeneille että häiritsijöille olisi tarjolla riittävästi tukipalveluita.

Miten ahdistavaan tilanteeseen joutuessa kannattaisi toimia?

– Sinulla on aina oikeus omiin rajoihisi sekä poistua tilanteesta tarvittaessa, Lius muistuttaa ja sanoo, ettei kokemuksen kanssa kannata jäädä yksin.

– Puhu tilanteesta jollekin ja hae tarvittaessa keskusteluapua. Seksuaaliväkivaltaa kohdatessa tulisi hakeutua terveysasemalle, päivystykseen, kouluterveydenhoitajalle tai Seri-tukikeskukseen (seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö eri sairaaloissa).

Kirjoittajat kuuluvat Savon Sanomien nuorten toimitukseen.

Lue, millaisia kokemuksia kyselyyn vastanneilla oli häirinnästä täältä.

Toimintaohje

Jos koet ahdistelua tai häirintää

Ilmaise, että et halua sinulle puhuttavan tai sinua koskettavan noin.

Siirry kauemmaksi tai poistu tilanteesta.

Jos et pysty poistumaan tilanteesta, pyri saamaan jonkun ihmisen huomio esimerkiksi huutamalla tai viittomalla tai soittamalla läheiselle.

Kokemuksen jälkeen älä jää yksin, vaan puhu tilanteesta jollekin, jonka koet turvalliseksi.

Hae keskusteluapua tarvittaessa.

Lähde: Väestöliiton asiantuntija Pauliina Lius

Vastareaktio

#notallmen – keskustelu äityy herkästi

Tyypillisesti kaikille somen ilmiöille ja häshtägeille syntyy niin sanottu "vastahästägi", joka ottaa ilmiöön kantaan toiselta näkökulmalta. #textmewhenyougetahome tunnisteelle kehittyi vastareaktiona #NotAllMen eli "eivät kaikki miehet". Tunnisteella halutaan tuoda esille näkökulma, etteivät kaikki miehet ajattele ja toimi samoilla tavoilla (aiheesta esimerkiksi Ylellä 19.3.2021).

Häshtäginä #notallmen ei ole kuitenkaan uusi. Ensi kerran se nousi julkisuuteen Twitterissä 2011, ja uudelleen paremmin 2014. Silloin Yhdysvalloissa tapahtui massa-ammunta, jossa taustalla oli naisvihaa (aiheesta kertoi muun muassa Yle 24.5.2014). Tunnistetta on käytetty Instagram-palvelussa jo yli 44 tuhatta kertaa ja Twitterissäkin hetken trendaavana.

Tunniste nousi tänä vuonna enemmän julkisuuteen, kun naiset alkoivat kertoa ahdistelukokemuksistaan. Tunnisteelle on omat puolesta- ja vastaanpuhujansa. Puolestapuhujien mielestä miehiä syyllistetään liian herkästi naisiin kohdistuvassa väkivallassa ja yleistetään vallankäyttäjinä. Vastaanpuhujat taas katsovat, että naisiin kohdistuvat yhteiskunnalliset ongelmat, väkivalta ja piilossa oleva naisviha halutaan lakaista tunnisteen avulla maton alle. Keskustelu äityykin hyvin herkästi sukupuolien tasa-arvokeskusteluun, feminismiin ja siihen kenellä on oikeus sanoa asiaan yhtään mitään.

"Miehet pohtivat ääneen sitä, mitä mekkoni alta löytyisi ja miten sinne pääsisi" Näin vastaajat kertovat ahdistelu- ja häirintäkokemuksistaan

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut