Millaisia jouluperinteitä nuoret arvostavat – toisille ne ovat suolakurkkuja, toisille joulukirkko

Joulunaikaan liittyy usein vahvoja perinteitä ja ne ovat monille perheille merkityksellisiä. Perinteet ja erilaiset tavat viettää joulua liittyvät usein kulttuuriin tai uskontoon, tai siirtyvät suvuissa ja perheissä aina nuoremmille sukupolville.

Useille perheille jouluateria on kuitenkin yksi joulun kohokohdista. Ruoka voi olla hyvinkin perinteikästä tai tavallista arkiruokaa. Monille lapsille joululahjojen saaminen on vuoden odotetuin hetki.

Nuorten perinteet tulevat usein perheen tavasta viettää joulua. Helmi Hietalan, Sara Hynnisen, Lauri Lappeteläisen ja Eira-Maria Väätäisen joulua yhdistää odotus perheen kanssa yhdessä olosta ja hyvästä ruoasta.

Pieksämäkeläinen Helmi Hietala, 15, viettää joulun perheensä kanssa ja joulu on Hietalalle tärkeä juhla. Perheen jouluperinteisiin kuuluvat yhteinen ateria ja sauna. Aikaisempina vuosina Hietalan isä on lukenut perheelleen jouluevankeliumin, mutta viime vuosina se on jäänyt. Hietala odottaa eniten kuusen koristelua ja lahjojen avaamista.

– Paras tapa viettää joulua on olla kotona. Kotona voi käydä kävelemässä tai tehdä lumitöitä, Hietala kertoo.

Tärkeintä joulussa ovat hänelle läheisyys ja lahjat.

– Haluaisin aloittaa perinteeksi kauneimpien joululaulujen laulamisen yhteislaulutilaisuuksissa sekä jouluaaton joulukirkon. Haluaisin myös osallistua enemmän jouluruokien valmistamiseen, Hietala miettii.

Pieksämäkeläinen Sara Hynninen, 16, ei erityisesti pidä joulusta.

– Siitä on tehty vähän liian iso juttu, hän perustelee.

Hynniselle jouluateria ja yhteinen aika ovat tärkeitä perinteitä. Jouluisin perhe käy isovanhempiensa luona.

Ensi vuonna Hynninen haluaa aloittaa uutena perinteenä joulukirkossa käymisen, sillä hän on ollut paljon mukana kirkon toiminnassa. Hynninen haluaisi jouluun myös enemmän tapahtumia.

– Niissä olisi kiva käydä läheisten kanssa.

Joulu merkitsee Hynniselle perhettä ja yhdessä oloa. Hynniselle on myös tärkeää, että voi nähdä kaikki läheiset saman päivän aikana.

– Joulussa parasta on ruoka, etenkin porkkanalaatikko, Hynninen toteaa.

Kuusen koristelu ja haudalla käyminen kuuluvat puolestaan pieksämäkeläisen Lauri Lappeteläisen, 15, jouluperinteisiin. Lappeteläisen suosikkiperinne joulussa on joulukuusi ja pukki. Yhteinen jouluateria on myös Lappeteläiselle tärkeää ja joulupöydästä tulee löytyä kinkku.

Lappeteläiselle joulu merkitsee perhettä ja rauhaa, ja hän viettääkin joulun kotona läheistensä kanssa. Joulun alla Lappeteläisen perhe tekee joulusiivouksen ja valmistaa ruokia pakkaseen odottamaan aattoa.

– Arvostan sitä, että perinteitä on, ja haluan niiden jatkuvan. Perinteet ovat tärkeitä niin kuin myös itse joulu, Lappeteläinen kertoo.

Venäläinen joulunvietto eroaa suomalaisesta joulusta. Joulu on ja sitä juhlitaan, mutta jouluiset perinteet liittyvät uudenvuoden aattoon. Lapset odottavat innolla uutta vuotta, pakkasukkoa ja pakkasneitoa.

Kuopiolainen Eira-Maria Väätäinen, 16, on kotoisin Venäjältä, mutta perheen jouluperinteet ovat hyvinkin suomalaisia.

– Perheen joulunvietto on rentoa. Joululahjojen antaminen ja saaminen on kivaa. Tärkeintä joulussa ovat perhe ja läheiset, hyvä ruoka ja tunne, Väätäinen miettii.

Joululoma on tullut tarpeeseen.

– Nyt en mieti koulujuttuja, vaan arkihuolet on todellakin heitetty. Vaikka oikeastaan pidän enemmän nykyaikaista joulubiiseistä kuten Sia-artistin Snowmanista.

Väätäisen suosikkijouluruoka suomalaisesta joulusta on punajuurisalaatti ja venäläisestä joulusta perinteinen borssikeitto, blinit ja suolakurkut.

– Suolakurkkuja toivoisin joulupöytään Suomessakin, koska tykkään niistä paljon, Väätäinen nauraa.

Jos Väätäinen toisi suomalaiseen jouluun jotain muutakin, se olisi suuri anteliaisuus, mitä Venäjällä on.

– Esimerkiksi jos joku tulee käymään, niin hänen täytyy jäädä teelle. Se on osa kulttuuria, joten se on myös vähän kuin itsestäänselvyys kaikille.

Tärkeimpiä jouluperinteitä hänelle ovat ajanvietto yhdessä ja kivojen asioiden tekeminen toiselle.

– Haluan tulevaisuudessa joulun tunteen pysyvän niin, ettei se ole riippuvainen materiasta vaan ihmisistä.

Väätäinen haluaa jokaisen muistavan, ettei jokainen perhe voi jakaa lahjoja tai olla poissa töistä joululoman aikana.

– Jos jotain pitäisi joulussa muuttaa, se olisi tietynlaisten oletusten poistaminen. Kaikki eivät välttämättä juhli joulua, Väätäinen kertoo.

Kirjoittaja kuuluu Savon Sanomien nuorten toimitukseen.

Joulu

Miten perinteet ovat muuttuneet?

Jouluperinteet ovat muuttuneet vuosien saatossa ympäristön mukana. Suomen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistotutkija Juha Nirkko, kertoo nuorten kiertäneen ennen vanhaan talojen ovilla ryhminä. Nuoremmat lapset leikkivät keskenään jouluisin, kun taas nykyään pelataan erilaisia pelejä. Myös olkia hyödynnettiin erilaisissa aktiviteeteissa.

Nyt kiertelykulttuuri on jäänyt pois ja ihmisten annetaan viettää joulua rauhassa. Tärkeänä on kuitenkin pidetty jatkuvuutta ja perinteiden pysyvyyttä.

Lahjoilla on aina ollut suuri merkitys. Lahjat ovat saattaneet olla hyvinkin vaatimattomia, mutta lahjojen antamisen perinne on ollut tärkeää.

– Samana on pysynyt antamisen ja saamisen ilo. Ennen ei juuri ollut tehdastekoisia lahjoja, vaan paljon tehtiin itse. Nykyään on annetaan paljon kaupan tuotteita, mutta itse tehtyjä lahjoja arvostetaan, Nirkko toteaa.

– Myös joulukalenterit ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Odotus on melkein hauskempaa kuin itse joulu, jos saa joka päivä jonkin pienen jutun, Nirkko kertoo.

Kun nuorilta kysyttiin loppuvuonna 2019 tulevaisuuden toiveista ja peloista, kukaan ei vielä tiennyt koronan voimasta. Mitä asioita nämä nuoret odottavat nyt?

Mainos: Skanska Talonrakennus Oy

Etusivulla nyt