Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kuopion lukioissa jopa neljännes opiskelijoista hakeutuu psykologin pakeille – "Osalla opiskelijoista on tunne, että joutuu valitsemaan vapaa-ajan ja koulunumeroiden väliltä"

Kuopion lukioiden psykologipalveluita käyttää jo neljäsosa opiskelijoista. Kuraattori- ja psykologipalveluiden esimies Anne-Mari Hyvösen mukaan kävijämäärät ovat nousseet sekä psykologi- että kuraattoripalveluissa.

Vuosina 2017–2020 Kuopion lukioissa psykologipalveluita käytti 13–18 prosenttia lukioiden opiskelijoista, kun taas vuonna 2021 palveluita käytti 25 prosenttia opiskelijoista. Vuosina 2017–2020 Kuopion lukioissa kuraattorin palveluita käytti 7–12 prosenttia opiskelijoista, kun taas vuonna 2021 käyttäjämäärä on kasvanut jo 17 prosenttiin.

Muun muassa Kuopion klassillisella lukiolla psykologina toimiva Noora-Maria Ahl kertoo, että psykologi ja kuraattoripalveluiden kysyntä on vaihtelevaa, ja suurimman osan ajasta opiskelijalle pystytään antamaan aika melko nopeasti samalle tai seuraavalle viikolle, jos ehdotettu aika käy opiskelijan aikatauluun.

– Välillä ruuhkaa on enemmän ja tällaisessa tilanteessa tiedustelemme opiskelijalta kävisikö hänelle toinen työntekijä. Esimerkiksi jos psykologin ajat menevät monen viikon päähän, kuraattorille voisi päästä jo samalla viikolla, hän kertoo.

– On kuitenkin huomattava kysynnän kasvu, joka on väistämättä tarkoittanut sitä ettemme aina pysty palvelemaan riittävän nopeasti tai jatkoaikaa ei ole voitu tarjota kohtuullisen ajan päähän. Korona-ajan hankerahoituksen turvin meillä on onneksi ollut lisäresurssia käytössä ylimääräisenä psykologi- ja kuraattorityövoimana kaikissa Kuopion lukioissa. Valitettavasti tämä lisäresurssikaan ei ole täysin pystynyt kattamaan palveluiden kysynnän kasvua, hän lisää.

Millaisia lukiolaisten huolenaiheet yleensä ovat?

Osalla opiskelijoista on tunne, että joutuu valitsemaan vapaa-ajan ja koulunumeroiden väliltä.

– Esiin nousevat opiskeluun liittyvät huolet ja kriisitilanteet elämässä. Moni kokee lukion kiireisenä ja stressaavana, ja että on vaikeaa oppia nopeassa tahdissa tai on ongelmia keskittymisen ja motivaation kanssa, Ahl kertoo.

– Osalla opiskelijoista on tunne, että joutuu valitsemaan vapaa-ajan ja koulunumeroiden väliltä, eikä ehdi panostamaan kunnolla kaikkiin opiskeltaviin aineisiin. Tulevaisuus ja jatko-opinnot aiheuttavat huolta ja painetta pärjäämisestä.

Nuoria pohdituttaa myös yleisesti ottaen seurusteluun, kaverisuhteisiin ja perheen sisäisiin ristiriitoihin liittyvät asiat. Abiturienttien osalta varsin yleistä on itsenäisyyteen liittyvä kipuilu.

Osa nuorista tarvitsisi oireisiinsa pitkäaikaista hoitokontaktia, kun opiskeluhuollon palvelut on tarkoitettu lyhytkestoiselle tuelle.

– Osalla nuorista on pidemmän aikaa kestäneitä ahdistus- ja masennusoireita. Näiden takana on monenlaisia syitä, kuten pitkään jatkuneita kiusatuksi tulemisen kokemuksia, perhesuhteissa koettuja vuorovaikutushaasteita, liiallista stressiä, korona-ajan tuomaa lisääntynyttä huolta tulevasta, riittämättömyyden tunteita tai minäkuvaan liittyviä asioita, Ahl kertoo.

Lisäresurssikaan ei ole täysin pystynyt kattamaan palveluiden kysynnän kasvua.

Kuopion viimevuotiset ruuhkat ja lähetesulut nuorten mielenterveyspalveluissa näkyvät psykologien ja kuraattorien asiakasjaksojen venymisenä.

– Toivottavasti tilanne alkaa kohta korjaantua, kun muut palvelut ovat saaneet lisäresurssia ja pystynevät aloittamaan pidempiä hoitojaksoja nykyistä nopeammin, Ahl toteaa.

Ahl kertoo, että pääsääntöisesti nuoret kokevat opiskeluhuollon palvelut hyvinä, ja että apua on melko helposti saatavilla.

– Moni saa riittävän avun jo muutamalla käyntikerralla. Työntekijöiden tuttuus koetaan hyvänä ja monelle on tärkeää saada palvelua omassa arkiympäristössä, eli lukiolla paikan päällä. Näihin asioihin haluamme panostaa jatkossakin.

– Kuitenkin viime vuosien ruuhkat mielenterveyspalveluissa ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä, kun nuoret eivät ole päässeet riittävän joutuisasti opiskeluhuollon käyntijakson jälkeen sellaisten palveluiden piiriin, josta saisi tiiviimpää ja pidempikestoista tukea. Tällaisissa tilanteissa opiskeluhuollon palvelut on voitu kokea riittämättöminä, Ahl lisää.

Lukioiden psykologit ja -kuraattorit toivovat opiskelijoiden lähestyvän heitä pienissäkin asioissa.

– Opiskeluhuollon palveluiden on nimenomaan tarkoitus olla ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia tukevaa, ja meille saa tulla vaikka vain yksittäiselle käynnille, jos tuntuu, ettei ole enempää asiaa. Ei kannata odottaa asioiden kasaantumista.

Kirjoittaja kuuluu Savon Sanomien nuorten toimitukseen.