Tämä supervoima on lähes kaikilla suomalaisilla – ja sen avulla pärjäämme paremmin kuin suuri osa amerikkalaisista

Lukutaito on jokaisen supervoima, julistaa Opetushallitus. Eikä syyttä, sillä lukutaito on tasa-arvon, yhteiskunnallisen osallisuuden ja demokratian edistäjä.

Lukutaito ei ole vain mekaanista osaamista tai kielioppia; arkielämässä on pystyttävä ymmärtämään yhä monimuotoisempia tekstejä ja käsiteltävä entistä pirstaloituneempaa tietoa, jos haluaa selvitä.

Lukutaito antaa keinoja ja välineitä sanoittaa omia tunteita ja vahvistaa itsetuntemusta sekä itseluottamusta. Lukutaito kehittää myös kirjoitus- ja puheilmaisua – luku-, kieli- ja ajattelutaito kulkevat käsi kädessä.

Vahva lukija ei ole vietävissä, vaan hän on paitsi kriittinen median käyttäjä myös demokratian ytimessä.

10 prosenttia peruskoulunsa päättävistä suomalaisista ei saavuta riittävää lukutaitoa.

Maailmalla suomalaiset nuoret ovat lukijoina edelleen kärkijoukossa. Erot lukutaidossa ovat kuitenkin huolestuttavat.

Myös taitotaso heikkenee jatkuvasti. Sanomalehtien liiton mukaan erityisen huolestuttavaa on lukuinnon taso: kiinnostus lukemiseen on vähäistä.

80 prosenttia perusopetuksen opettajista kokee oppilaiden tarvitsevan erityistä tukea kriittiseen medialukutaitoon ja lähdekritiikkiin liittyvissä taidoissa.

Heikentynyt lukutaito vaikuttaa väistämättä myös medialukutaitoon.

 

200 sanaa minuutissa

Suurin osa lukee noin 150–250 sanaa minuutissa. Jotkut ovat luonnostaan nopeampia lukijoita ja lukunopeus on usein suurempi henkilöillä, jotka lukevat rutiininomaisesti paljon. Lukemisen vauhti ei kuitenkaan takaa sitä, että kaikki luettu olisi ymmärretty.

43 prosenttia niistä, joiden kotona asui alle 7-vuotiaita lapsia, luki perheensä lapsille kirjoja ääneen päivittäin.

80 prosenttia luki lapsilleen vähintään kerran viikossa.

40 prosenttia suomalaisista oppii lukemaan esikoulussa ja monet 1. luokan syksyllä.

Vaihtelu on suurta: ekaluokan alkaessa jotkut lapsista ovat saattaneet lukea jo kirjoja, kun toiset vasta opettelevat kirjaimia. Vaikka ekaluokan lopulla lukeminen olisi vielä hataraa, lapsi voi kehittyä sujuvaksi lukijaksi. Lukemisen sujuvoituminen on hermostollinen prosessi: päässä on kuin pieniä polkuja, joita täytyy käyttää niin kauan, että niistä tulee valtatie.

5-vuotiaina pieni osa suomlaislapsista oppii lukemaan, harvat poikkeukset jo nelivuotiaana.

 

4 kertaa ääneen

Lukemaan opettelevan lapsen olisi syytä lukea samaa tekstiä aluksi 3–5 kertaa ääneen, sillä siten sujuva lukeminen harjaantuu parhaiten. Sujuvan lukutaidon saavuttamiseksi tarvitaan paljon harjoitusta.

10 prosenttia 15-vuotiaista suomalaisnuorista lukee kaunokirjallisuutta useita kertoja viikossa.

4 prosenttia 15-vuotiaista suomalaisnuorista lukee tietokirjallisuutta.

Kiinnostus etenkin pitkien tekstien lukemiseen on laskenut.

77 prosenttia suomalaisista (10 vuotta täyttäneestä väestöstä) ilmoitti lukeneensa vähintään yhden kirjan puolen vuoden aikana.

Suomalaisista (10 vuotta täyttäneistä) 13 prosenttia oli aktiivilukijoita, jotka olivat lukeneet vähintään 10 kirjaa puolessa vuodessa.

23 prosenttia 10–14-vuotiaista on aktiivilukijoita, jotka ovat lukeneet vähintään kymmenen kirjaa puolen vuoden aikana.

90 prosenttia 10–14-vuoiaista on lukenut ainakin yhden kirjan puolen vuoden sisällä.

 

800 miljoonaa maapallon yli 15-vuotiaasta on lukutaidottomia

Eniten lukutaidottomia on Intiassa (286 miljoonaa aikuista). Maailman lukutaidottomista aikuisista (yli 15-vuotiaista) naisia on 64 prosenttia.

Maailmanlaajuinen köyhyys voisi vähentyä, mikäli kaikki alhaisen tulotason maiden lapset olisivat lukutaitoisia.

63 miljoonaa yhdysvaltalaisaikuista ei kykene lukemaan tavallista sanomalehtitekstiä.

Lisäksi noin 44 miljoonaa amerikkalaista ei ole saavuttanut peruslukutaitoa, kuten elintarvikkeiden etikettien tai lasten kirjojen lukemiseen vaadittavaa tasoa.

 

60 minuuttia tänään

Read Hour -kampanja huipentuu tänään YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä kello 19, kun Lasten ja nuorten säätiö haastaa koko Suomen pysähtymään tunniksi lukemaan.

Lähteet: Opetushallitus, Sanomalehtien liitto, Oppijailo.fi, peda.net, Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2016), Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016 (PISA 15 Ensituloksia), Mediakasvatus perusopetuksessa -kysely, Tilastokeskus, Lukukeskus.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uutiset taipuivat lukijoiden käsissä emojeiksi – tiedätkö mistä uutisista on kyse?

Uusimmat

Teemat

Kunpa saisi suolta tuoksuvaa deodoranttia, pohtii suosiotaan kasvattava Luontopolkumies – avaa linkit miehen arvioihin Kuopio–Siilinjärvi-akselilta

"Olen jonkin verran riskinottaja" – Antti Eskelinen, 57, on hypännyt yli 2 800 kertaa laskuvarjolla, osallistunut ralliin Afrikassa ja pyöräillyt Istanbulista Travemündeen

Kemiönsaaren pikkukylissä voi nauttia saariston tunnelmasta ja mauista – merimatkaa kannattaa jatkaa Bengtskärin majakalle saakka

Reportaasi: Seurasimme kuukauden ajan ensikertalaisia mansikkapellolla – suomalaiset vetivät vertoja jopa ukrainalaisille

Kolumni: Rinnat eivät ole naisen kruunu

"Se oli rakkautta ensisilmäyksellä" – Rautakaupasta ostetusta pihamökistä tuli kesähuone, vaikka mies haaveili talvivarastosta pyörille ja tavaroille

Kuopiolainen Jaakko Arvonen,12, rakentaa vieheensä itse ja oppi, millainen uistin maistuu kuhalle

Syötkö täytekakkua hopea- vai muovilusikalla? "Ruokailunautintoon vaikuttaa moni muukin asia kuin tekninen osaaminen", sanoo molekyyligastronomiaan perehtynyt professori Anu Hopia

Myös mansikkapellolla voi olla Koronaa – "Ei tarvitse nimeä pelätä"

Sotahistoriaan erikoistunut arkeologi Jan Fast, 58, yrittää antaa nimen tuntemattomille sotilaille – "Hienointa olisi ollut vaikka nimi linkkuveitsessä, mutta missään ei ollut mitään viitettä"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.