Irti iltarumbasta

Kling! Mikroruoka lämpeni, äkkiä syömään ja sitten menoksi. Pitää ehtiä harkkoihin kaupungin toiselle laidalle.

Tuttu tilanne monessa lapsiperheessä. Kun vanhemmat tulevat kotiin, ei asetutakaan yhdessä syömään ja iltaa viettämään vaan lähdetään heti harrastuksiin.

Illalla pitää sitten vielä jaksaa pohtia yhdessä läksyjä, jos lapsi ei ole niistä yksin selvinnyt. Tunnit kuluvat, eikä rentoja hetkiä juuri ole.

- Tällainen ei ole lapsen eikä perheen edun mukaista, muistuttaa dosentti Matti Rimpelä.

- Terveellisempää olisi harrastaa koulussa ja viettää sitten ilta rauhassa, niin että ehtii "tylsästi" löhötä sohvallakin, isän tai äidin kainalossa.

Rimpelä, 67, on tehnyt 40 vuotta tutkimustyötä, muun muassa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella.

- Harrastusten kiivas "ulkoistaminen" alkoi 1980-luvulla. Näyttää siltä, että harrastuksista on alkanut tulla portti jonnekin. Hämmästyttävää on, ettei asiaa ole juuri tutkittu.

- Ainoastaan Yhdysvalloissa on selvitetty, että kouluun yhdistyvät harrastukset edistävät lapsen hyvinvointia aikuisena. Jos lapset harrastaisivat koululla, pidemmätkään päivät eivät tuntuisi raskailta, Rimpelä toteaa.

- Jos lapsi haluaa vaihtaa harrastusta, hänen on helppo tehdä se koulussa. Lapsen ei tarvitse samalla menettää koko ryhmää.

Vanhemmat koululle

Miten kouluihin sitten saataisiin harrastamista? Tarvitaan vanhempien, koulujen ja muiden tahojen yhteistyötä. Asiantuntijat eivät kuvittelekaan, että opettajat järjestäisivät harrastustoiminnan.

- Tässä tarvittaisiin iso kulttuurin muutos. Olemme vanhempina tottuneet lähinnä osallistumaan koululuokkien varainkeruuseen. Vanhempien pitäisi näkyä ja kuulua koululla paljon enemmän.

Mikään ei estä seuraamasta opetustakin, sehän on julkista. Jos luokassa on ongelmia, vanhempien läsnäolo tuo yleensä hyviä tuloksia nopeasti.

Vanhemmuus muotia

Nykyvanhempia moititaan usein siitä, että vanhemmuus on hukassa. Rimpelä tyrmää ajatuksen heti.

- Vanhemmuus on muodissa: luentoja pidetään, telkkarista tulee supernannyjä ja isätkin ovat paljon mukana lastenhoidossa. Vanhemmuus on vain paljon haastavampaa kuin aiemmin.

- Ennen maailma oli yksinkertaisempi. Minäkin asuin maalla ja kun nuorena kävin juoksulenkillä, naapurin isäntä soitti meille ja kysyi, eikö pojalle ole töitä, kun muuten vaan juoksee, Rimpelä muistelee.

Nyt jotkut vanhemmat ovat taloushuolien tainnuttamia, toiset päihteiden uhreja, eri suuntiin kasvattajia tai esimerkiksi "projektivanhempia".

Projektivanhemmalla Rimpelä tarkoittaa vanhempaa, joka on saanut esikoisen noin 40-vuotiaana, kun biologinen kello on hälyttänyt. Lapsesta tulee maailman tärkein asia, kaiken pitää sujua kuin loistava projekti.

Tukea, ei puhetta

Kun vanhemmuus on vaikeaa, sitä pitäisi tukea.

- Moraalipuheita ei todellakaan tarvita: en ole koskaan tavannut vanhempaa, joka ei haluaisi olla hyvä vanhempi. Mutta perheet tarvitsevat tukea.

- Työtä pitäisi tehdä hyvinvoinnin eteen eikä keskittyä vain häiriöihin ja kriiseihin.