Koira osaa vetoamisen

Koira osaa lukea ihmistä paremmin kuin ihminen koiraa, toteaa väitöskirjatutkija Sanni Somppi. Hän vastaa Koiran mieli -hankkeen käytännön toteutuksesta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

Hankkeessa perehdytään siihen, mitä koiran mielessä tapahtuu. Taustalla on tavoite lisätä ja täsmentää koiran käyttäytymistä, ymmärrystä ja tunteita koskevaa tietoa ja näin edistää eläinten hyvinvointia. Samalla tutkitaan, kuinka eläinten mieli eroaa ihmisen mielestä.

Koira osaa kommunikoida ihmisen kanssa ja vastata isäntänsä tunnetiloihin. Kyky on olemassa jo pikkupennusta saakka, joten se ei perustu pelkästään oppimiseen. Voisiko kyseessä olla kokonaisen eläinlajin kehityssuunta ihmisen rinnalla?

Katsekontakti Koiran esi-isälle, sudelle, suora katsekontakti on uhka. Koira taas tietää, kuinka vedota ihmisen tunteisiin, joten se kokee katsekontaktin mahdollisuutena.

Koira hakeutuu varta vasten kerjäämään ihmisen kasvojen eteen. Jos ihmisen silmät peitetään, koira ei kerjää. Se tietää, ettei kerjääminen tuolloin kannata.

Koira on myös hyvin tietoinen siitä, milloin ihminen on tarkkaavainen ja milloin ei. Se tietää, milloin on hyvä hetki napata juustovoileipä pöydän nurkalta.

Koiran mieli -hanke tutkii uraauurtavalla tavalla koiran katsetta ja silmien liikettä. On todettu, että koira on kiinnostunut myös kaksiulotteisista kuvista.

Keskimäärin eniten koirien kiinnostusta herättävät toisten koirien ja ihmisten kuvat. Koiran tarkkaavaisuus ja motivaatio vaikuttavat katseen kohdistumiseen. Näköhavainnot vastavuoroisesti ohjaavat sen käyttäytymistä ja tunnetiloja.

Koiran katseessa on havaittu monia yhteneväisyyksiä ihmisen katseen kanssa. Koiran aivoista tiedetään löytyvän vastaavat rakenteet, joilla ihmisaivotkin muodostavat tunteita. Ihmisellä ja koiralla on siis paljon yhteistä.

Perimässä Koirilla on sisäsyntyinen taipumus lukea ihmistä ja viestiä ihmiselle. Se on kirjoitettu koiran perimään sinä aikana, kun kesykoira on elänyt ihmisen rinnalla. Viimeisimpien arvioiden mukaan koira kesyyntyi 16 000 vuotta sitten. Ihminen ei kesyttänyt koiraa, vaan koira valitsi ihmisen kumppanikseen.

- Koira ymmärtää ihmisen aikeita, kuten omistajan huomion suuntautumista ja osoituseleitä, ilman että näitä sille opetetaan. Koira osaa myös ohjata omistajan oikeaan paikkaan katsekontaktilla vaikkapa silloin, jos sen lelu on jäänyt jumiin sohvan alle, Somppi sanoo.

Koira osaa kuin luonnostaan reagoida ihmisen tunteisiin, lohduttaa ja iloita juuri oikealla hetkellä.

- Todennäköisesti koira tulkitsee ihmisen käytöstä ja emootioita myös hajumaailman kautta. Kommunikoimme siis osin ikään kuin eri kanavilla, Somppi kertoo.

- Koira on jalostunut elämään sekalaumassa, ihminen ei. Tästä syystä ihmisen täytyy opetella koirien kieli. Se ei ole meille sisäsyntyistä, eikä aina kovin helppoa, hän sanoo.

Aivot mukana Tiettyä näyttöä on olemassa siitä, että paljon koiriensa kanssa harrastavien ihmisten aivot voivat muokkautua tunnistamaan koirien eleitä samoilla alueilla, joilla aivot käsittelevät ihmisten välistä sosiaalista kommunikaatiota.