Mistä rauha sydämeen, kun tekee niin vimmatusti mieli lasta?

Olemme kolmekymppinen pariskunta, joka haluaa lapsen, mutta se vaikuttaa mahdottomalta.

Minulla on endometrioosi, ja miehellänikin on hedelmällisyyteen liittyvää ongelmaa. Olemme yrittäneet hormonilääkitystä, ja seuraan ovulaatioaikatauluja päivittäin.

Elämäni pyörii pelkästään raskaaksi tulemisen ympärillä. Toki myös mieheni haluaa lapsen, mutta koen, ettei hän ota tätä yhtä vakavasti ja tosissaan kuin minä. Odottaisin häneltä jatkuvasti keskustelua aiheesta, mutta hän ei välitä jutella aiheesta koko ajan.

Myös yhdyntöjen määrä on laskenut, ja vähäinenkin seksi tuntuu nykyään suorittamiselta.

Miten kestäisimme tämän odottamisen ja miten voisin saada rauhan? Olen kuullut, että kun mieli on rauhallinen, raskaudelle on otollisemmat olosuhteet. Minusta tuntuu suunnilleen, että olen epäonnistunut, koska en tule raskaaksi.

Lapseton pari

Aino vastaa:

Vaikeus saada lasta on monen pariskunnan kipeä kokemus. Toivotun lapsen kaipaaminen, odottamisen epävarmuus ja lapsettomuuden pelko rasittavat mieltä ja kuormittavat myös parisuhdetta.

Kuulostaa hyvältä, että olette yhdessä hakeutuneet lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin ja jakaneet keskenänne tunteitanne.

Kuvauksestanne päätellen ette vielä ole hyödyntäneet kaikkia lääketieteen tarjoamia apukeinoja lapsettomuuden hoidossa.

Monesti naiset kaipaavat lasta miehiä voimakkaammin jo biologian ja hormonaalisten tekijöidenkin vuoksi, ja miehen on ehkä vaikea tavoittaa täysin naisen kaipauksen vahvuutta.

Hormonilääkitys vaikuttaa usein naisen mielialaan niin, että mieli voi olla aiempaa herkempi ja alakuloisempi.

Mietin sitä, voisitko jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi jonkun ystävättäresi tai ammattiauttajan kanssa, jotta parisuhteenne ja intiimi läheisyytenne eivät kuormittuisi liikaa. Intohimon syntymiseen tarvitaan yleensä myös riittävää välimatkaa ja erillisyyden kokemusta.

Pohdin myös sitä, millä tavoin pystyisitte yhdessä muuttamaan asennettanne lapsen hankkimiseen. Olette vielä nuoria, joten lapsen saamisella ei ole vielä päällepainavaa kiirettä, eikä asian vuoksi tarvitsisi hätäillä. Iloinen ja myönteinen asia on kokemienne pettymysten myötä muuttunut pakonomaiseksi suorittamiseksi.

Lääketieteen apukeinoja lukuun ottamatta voimme loppujen lopuksi itse vaikuttaa aika vähän siihen, saammeko lapsia. Liikayrittäminen tuottaa stressiä, mikä omalta osaltaan vaikeuttaa raskaaksi tulemista.

Tiedän pariskuntia, jotka ovat ottaneet sijaislapsen lapsettomuuden vuoksi ja ovatkin sitten yllätyksekseen saaneet lapsen tai lapsia, kun ovat luopuneet tietoisesta yrittämisestä.

Elämä voi olla täysipainoista ja rikasta ilman lapsiakin ja omasta naiseudesta ja miehisyydestä voi nauttia lapsettomanakin.

Myös adoptio ja sijaisvanhemmuus tai tukiperheenä toimiminen tarjoavat mahdollisuuden vanhemmuuteen.

Myös sisarusten lapset ja kummilapset voivat tulla lapsettomalle parille hyvin läheisiksi ja rakkaiksi.

Toivon teille rentoa ja luottavaista mieltä ja lämmintä juhannuksen aikaa.

Aino Pulkka on iisalmelainen psykologi ja perheterapeutti. Lähetä kysymys sähköpostitse ainonpulkassa@savonsanomat.fi, lomakkeella Savon Sanomien verkkosivuilla Vapaalla-osiossa tai postitse Savon Sanomat, Ainon pulkassa, PL 68, 70101 Kuopio.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.