Nypläys sujuu kuin nuoteista soittaisi

Eipä uskoisi, millaisiin sfääreihin pitsinnypläys tekijäänsä kuljettaa. Vai että tylsää nypläämistä, mitä vielä!

- Se on huumetta ja musiikkia, jotain sellaista, joka vie kauas arjen tuolle puolen.

- Kuten musiikissa nuotit, nypläyksessäkin kaikki on jo keksitty. Eri malleissa näitä "nuotteja" sitten laitellaan erilaiseen järjestykseen. Pitsin tekemisen saloja vuosikymmeniä harrastanut ja opettanut Helga Pitkänen kuvaa omaa näkemystään.

Mikäli Nilsiän Palonurmessa asuvaa Pitkästä on uskominen, pitsin taikomisen ilo on kenen tahansa löydettävissä. Tosin minkäänlaisia sävellyksiä ei ainakaan ensimmäisellä oppitunnilla päässä kuulu. Lyönnit, nostot ja siirrot tuovat pikemminkin mieleen shakkipelin. Miksei leipomisenkin.

- Nypläys perustuu kokonaisuudessaan lyönteihin, jotka muodostuvat erilaisista nostoista. Jos on letittänyt neljällä säikeellä pullaa, on jo vähän nyplännyt, nypläyspöytänsä eteen istahtanut Pitkänen selvittää.

Säädettävä pöytä ja edullista lankaa

Pitkäsen nypläyspöytä on yksijalkainen, korkeudeltaan säädettävä.

- Säädettävä pöytä on hyvä oikean työasennon löytämiseksi, hän esittelee naapurinsa, puuseppä Aarne Hartikaisen kättentyötä.

Pöydän lisäksi nypläyksessä tarvitaan lankaa, nypläystyyny tai -levy, nypylät, neulat ja työn malli eli mynsteri.

Kovin kalliina Pitkänen ei harrastustaan pidä. Hän käyttää yleensä edullista pellavalankaa ja monet muut varusteethan hankitaan vain kerran.

- Langan vahvuus määräytyy mallin mukaan, samoin nypylöiden määrä sekä nypläystyynyn malli. Mitä tiheämpi työ, sitä ohuempi neula. Toisissa töissä neulat ovat alhaalla, jolloin alle tarvitaan paksu leipätyyny ja sen päälle vielä nypläyskaulus.

Yli 35 vuotta yhden työn viikkovauhdilla pitsitöitä nyplänneellä Pitkäsellä on nyt työn alla tauluksi suunniteltu "omakuva". Mynsterille piirretyn, kiharatukkaisen naisen sivuprofiiliin on pistelty neuloja, valmista pitsiäkin niiden ympärille on tehty jo jonkin matkaa.

Pillerirasioita ja lierihatut

Nypläysnäytöksen alkajaisiksi Pitkänen ottaa kumpaankin käteensä kaksi pellavalangalla tyynyssä kiinni olevaa puupalikkaa eli nypylää. Näiden avulla lankaa kierretään neulojen ympäri mallin sanelemassa järjestyksessä.

Käsissä pidettävät neljä nypylää luetaan vasemmalta oikealle.

- Kokolyönnin ensimmäinen nosto eli kakkonen nostetaan kolmosen yli. Seuraava siirto on yhtä kuin puolilyönti; kakkonen ja nelonen nostetaan ykkösen ja kolmosen yli. Sitten kakkonen kolmosen yli, josta muodostuu liinalyönti. Neljännessä nostossa nostetaan taas toinen ja neljäs ensimmäisen ja kolmannen yli. Näin muodostuu kokolyönti, Pitkänen tekee naisen hiuskiharaa.

Nypläystaitoinen saa aikaan muutakin kuin liinoja. Pitkäsenkin varastoista löytyy muun muassa nyplättyjä lierihattuja, koruja, perhosia ja tauluja.

- Itse olen innostunut lierihatuista, pillerirasioista ja liinoista, joissa on paljon manteleita. Myös Vologdan pitsi, vaikka on helppo tehdä, on minusta erittäin kaunis.

Hopeaseppä nypläsi koruja

Suomessa on perinteisesti suosittu kahta pitsilajia, Rauman ja Orimattilan pitsiä. Rauman pitsi on ohutta ja juhlavaa, kuin hämähäkin seittiä. Orimattilan pitsi taas on vahvaa käyttöpitsiä.

Rauman pitsin Pitkänen arvelee rantautuneen maahan 1800-luvulla merimiesten mukana Keski-Euroopasta.

- Aikoinaan merimiesten vaimot kokoontuivat nypläämään odotellessaan miehiään maissa, hän kertoo.

Suomalaisten pitsivalikoimaa ovat rikastuttaneet myös karjalaiset nyytingillään, belgialaiset Bryggen kukkapitsillä ja venäläiset Vologdan pitsillä.

Helga Pitkänen taas on vienyt nypläystä Suomen ulkopuolelle ainakin Skotlantiin ja Atlantaan. Pitkäsen perheen pyörittämässä maatilamatkailupaikassa vierailleet ovat nimittäin saaneet halutessaan nypläysoppia talon emännältä. Sitä onkin tultu opettelemaan Nilsiään ulkomailta asti.

- Meillä kävi muutaman vuoden ajan lomalaisia Skotlannista, naiset tulivat usein matkanypläystyynyt mukanaan. Kerran Atlantasta tuli hopeaseppä, joka opetteli nypläämään hopeakoruja.

Pian 70 vuotta täyttävä Pitkänen vetää edelleen nypläysryhmiä Nilsiän kansalaisopistossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.