Tiedätkö, millaista kynttilää poltat? Eri materiaalit vertailussa

Sen selvittäminen, onko jokin raaka-aine parempi kynttilämateriaalina kuin toinen, ei ole aivan yksinkertaista. Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy ja mitä painotetaan.

– Steariini on todistetusti ihmisen ja ympäristön kannalta paras tuote, toteaa Havin kynttilätehtaan tehtaanjohtaja Jarmo Hutri.

Tällä hän viittaa siihen, että steariini on tällä hetkellä ainoa materiaali, jolle voi saada pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin.

Multialaisen Kalevantulen yrittäjä Reeta Kunelius puolestaan ihmettelee, miksei useampi suomalainen kynttilänvalmistaja ole ottanut soijaa valmistusmateriaalikseen. Esimerkiksi Virossa soijavahan käyttö kynttilöissä on hänen mukaansa paljon yleisempää.

– Soija on suurin piirtein samanhintaista kuin hyvälaatuinen parafiini.

Myös se, ettei soijavahakynttilä voi saada Joutsenmerkkiä, mietityttää häntä.

– Liekö syynä se, että soija on ruokakasvi.

Kalevantuli valmistaa sekä soijavaha- että parafiinikynttilöitä.

– Vaikka itse lähdin etsimään soijasta ekologisempaa vaihtoehtoa kynttilänvalmistukseen, niin plussaa on myös se, että soijakynttilät ovat sopineet monille, jotka eivät ole aiemmin voineet polttaa kynttilöitä allergisuuden takia, hän mainitsee.

Parafiini jyrää sen monikäyttöisyyden vuoksi, ja on Hutrin mukaan yhä kynttilöissä eniten käytetty materiaali. Se on kuitenkin öljypohjaisena uusiutumaton luonnonvara.

Parafiinista on saatavilla hyvin erilaisia laatuja: täysin puhdistettua, puoliksi puhdistettua ja ulkokäyttöön sopivaa.

– Yleensä halvalla ei saa hyvää. Ulkona poltettavaan hautakynttilään raaka-ainetta voi saada puolet halvemmalla kuin sisällä poltettavaan kynttilään, Hutri kertoo.

Parafiinin saatavuus kynttiläraaka-aineena on kuitenkin vähentynyt.

– Euroopassa jalostamoja on vähennetty, mikä on vaikuttanut parafiinin hintaan. Lisäksi siitä tehdään entistä useammin liikennekäyttöön sopivaa.

Niinpä Havi onkin käynnistänyt ”ensimmäiset vakavassa mielessä tehtävät testit” soijavahan käytöstä.

– Se voi olla yksi vaihtoehto jatkossa, mutta vaatii vielä kehitystyötä.

Myös palmuvahan käyttöä on tutkittu.

– Palmuvaha on edullisempi raaka-aine kuin parafiini tai steariini. Emme ole kuitenkaan vielä löytäneet toimivaa ratkaisua sen käyttöön. Logistisesti sen saaminen on aika hankalaa, sillä se toimitetaan usein Malesiasta tai Indonesiasta.

Lisäksi se, ettei palmuvahalle voi saada Joutsenmerkkiä, on askarruttanut Havia.

WWF:n kansainvälisillä Earth Hour -sivuilla suositellaan polttamaan mehiläisvaha- ja soijakynttilöitä: ”ne ovat luonnonmukaisia, eivät savua, sisällä myrkyllisiä aineita tai allergeenejä”.

Kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen Allergia- ja astmaliitosta huomauttaa, että tieteellisten tutkimusten mukaan parafiinikynttilöiden ja mehiläisvahakynttilöiden kemikaali-ja hiukkaspäästöissä ei juurikaan ole havaittu eroja, jos kynttilävaha on laadukasta ja puhdasta eikä sydänlanka sisällä epäpuhtauksia.

WWF Suomen ohjelmapäällikön Jussi Nikulan mielestä tärkeintä on päästä eroon fossiilipohjaisuudesta.

– Ykkösvaihtoehto kynttiläntuotantoon ovat sivuvirrat tai jopa jätevirrat, jos niillä ei ole muuta käyttöä.

Hän käyttää steariinia esimerkkinä:

– Jos se on tehty ruokakäyttöön soveltumattomista rasvoista, niin kyse on sivutuotteista tai jopa jätteistä. Jos se saadaan muutettua kynttiläksi, niin sehän on ihan fiksua.

Nikulan mukaan kasvipohjaisen raaka-aineen tulee olla jäljitettävää ja sen kestävyys varmistettu, ettei tuotanto ole aiheuttanut esimerkiksi metsäkatoa. Sitä, ettei soijavahakynttilä voi saada Joutsenmerkkiä, hän pitää ”mielenkiintoisena linjauksena”. Hän arvelee syyksi samaa kuin Kunelius: soija on myös ruokakasvi.

– Jos materiaali on jaetta, joka ei olisi ruuaksi kelpaavaa, niin silloin sitä ei mielestäni tarvitse kategorisesti rajata ulkopuolelle. Esimerkiksi palmuöljyssä on sivujakeita, jotka eivät ole niin hyviä ruokakäytössä.

Olipa kynttilän materiaali mikä tahansa, harva pystyy polttamaan niitä niin paljon, että se vaikuttaisi henkilökohtaiseen hiilijalanjälkeen.

– Jos syö kynttiläillallisen, niin todennäköisesti illallisen – varsinkin, jos se on liharuokaa – hiilijalanjälki on suurempi kuin kynttilän polttamisen, Nikula huomauttaa.

Soijalle keltaista valoa

Jotta kynttilä saisi Joutsenmerkin, sen raaka-aineista yli 90 prosenttia on oltava uusiutuvia.

Palmu- tai soijaöljyä kriteerit eivät salli. Niistä valmistetut kynttilät olisi Joutsenmerkin kriteeripäällikön Karin Bergbomin mukaan mahdollista hyväksyä, jos ne olisivat kestävästi tuotettuja.

– Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa tarpeeksi hyviä standardeja, joten soija- ja palmuöljyä ei ole hyväksytty.

Jos mehiläisvahakynttilälle haettaisiin Joutsenmerkkiä, hyväksyntä voisi olla Bergbomin mukaan mahdollinen.

– Tosin myös muiden vaatimusten tulisi täyttyä, esimerkiksi sen, palaako kynttilä tarpeeksi puhtaasti.

Talipohjainen steariini on tällä hetkellä käytännössä ainoa kynttilämateriaali, joka voi saada Joutsenmerkin.

Tällaisia eri kynttilämateriaalit ovat:

Soijavaha

biohajoava, kynttilän mahdolliset jäämät voi laittaa biojätteeseen

vesiliukoinen, eli lähtee esimerkiksi vaatteista pesemällä pois

pitkä paloaika

kynttilä on ”kylmänä” pastellinsävyinen, oikea väri tulee esiin palaessa

valuu helposti

Steariini

joko eläin- (tali) tai kasvipohjaista rasvaa

pitkät ja kapeat kynttilät ovat yleensä steariinia

kova materiaali, ei taivu

voi mennä rikki kuljetuksessa

ei valuta, jos valmistettu oikein

ei sovellu kovin hyvin ulkokäyttöön, sillä steariini ei jaksa sulaa kylmissä olosuhteissa

Parafiini

eniten käytetty kynttilämateriaali

tehdään raakaöljystä, eli ei ole uusiutuva materiaali

yleinen raaka-aine lämpö-, pöytä- ja hautakynttilöissä

soveltuu myös ulkokäyttöön

taipuu, joten ei paras materiaali pitkiin ja kapeisiin kynttilöihin

vaatii usein ympärilleen kupin tai värivahan, jonka sulamispiste on korkeampi kuin perusraaka-aineen

saattaa valuttaa

Mehiläisvaha

mehiläinen tuottaa vahan vaharauhasillaan

ei tarvitse teollista prosessointia, on jo valmis tuote

jalostamisessa ei tarvita uusiutumattomia luonnonvaroja

pitkä paloaika

helppo valmistaa

hinta korkea huonon saatavuuden vuoksi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Osassa lämpökynttiläpakkauksista hyvin niukasti tietoa