Viileitä kuituja

Helposti rypistyvä viskoosi lienee muuntokuiduista tunnetuimpia. Selluloosasta valmistuvat kuitenkin myös vähemmän tutut tekokuidut.

Kupro, modaali ja lyocell saattavat löytyä vaatteen tuoteselosteesta yhä useammin, mutta kyse siltikään ole uusista kuiduista.

Viskoosia kestävämmän, ja vähemmän rypistyvän modaalin kehittely alkoi jo 1930-luvulla, mutta markkinoiden käyttöön se tuli vuonna 1942 japanilaisten toimesta.

Myös kupro on kehitetty pitkälti Japanissa. Sitä käytettiin jo 1950- ja 1970-luvuilla, mutta suuremman suosion se sai 1990-luvulla, kun länsimaiset markkinat löysivät silkkimäisen, kiiltävän kuidun.

Lyocellin kehittäminen alkoi 1970-luvun lopulla ja se otettiin käyttöön vuonna 1989. Pehmeä lyocell imee hyvin kosteutta eikä rypisty herkästi. Lisäksi sen tuotantoprosessi on ympäristöystävällinen, sillä valmistuksessa käytettävä liuotin ja vesi voidaan kierrättää. Lisäksi sen valmistaminen vaatii vähemmän energiaa ja vettä kuin muut selluloosan muuntokuidut.

Lisää tietoa erilaisista kuiduista löytyy Tekstiili- ja vaateteollisuus ry:n kuituoppaasta. Opas esittelee esimerkiksi kapokin, jutin, ramin ja sisalin.

Tekstiili- ja vaateteollisuus ry. Kuituopas www.finatex.fi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.