Vikkelä ja leikkisä vauhtipötkö

Pieni karvainen otus vilahtaa silmien edestä. Ensisilmäykseltä se vaikuttaa joltakin metsän elävältä, mutta tarkempi tutkailu osoittaa sen kotieläimeksi. Ja vieläpä suosiotaan jatkuvasti kasvattavaksi lemmikiksi, fretiksi.

Pian useampien vauhtipötköjen joukko hyökkää pyörimään jalkoihin. Yksi yrittää työntyä lahkeen sisäpuolelle, toinen pistää päänsä kengän varteen. Leikkisiä otuksia kaikki.

- Aina fretit eivät ole yhtä leikkisiä ja virkeitä, sillä ne ovat valveilla vain 30 prosenttia päivästä. Muu aika menee syvässä unessa. Jopa niin syvässä, ettei edes syliin otto herätä niitä, sanoo neljän fretin kanssa Kuopion Särkiniemessä asustava Tanja Enkenberg.

Mutta saatuaan silmänsä auki, virtaa taas riittää. Rajana ovat vain asuinhuoneiston katto ja lattia, eivätkä nekään tahdo aina riittää.

Piilottelu intohimona

Seura on tärkeää sosiaaliselle fretille. Jos karvainen putkilo ei ole ihmisen kimpussa, se hakee seuraa ja leikkikaveria lajitovereistaan. Hännänpäät vain vilkkuvat, kun fretit kaivautuvat tuolien ja sohvien rakosiin.

- Frettien kanssa täytyy olla huolellinen, ettei tahtomattaan satuta niitä. Esimerkiksi sohvalle istuessa voi vahingossa istua pehmusteisiin kaivautuneen fretin päälle.

Toinen frettien intohimo on kiipeily ja pieniin rakosiin tunkeutuminen.

- Frettiharrastajan asunnon täytyy olla niin sanotusti frettiturvallinen. Missään ei saa olla pieniä rakoja, joihin tunkeutuessaan fretti voi puristua tai tukehtua kuoliaaksi. Kaikki kiipeilymahdollisuudet on myös eliminoitava, sillä fretti ei osaa välttämättä tulla katonrajasta turvallisesti alas.

Aina fretit eivät sovi rauhaisaan yhteiselämään - mutta eivät kaikki ihmisetkään.

- Silloin frettejä on pidettävä erillään, etteivät ne pääse tappelemaan ja satuttamaan toisiaan. Häkki tai toinen huone ovat sopivia erottajia.

Tanjan uusin tulokas, Taavi, katselee vielä omasta häkistään kavereiden menoa. Sen on turvallista liittyä porukkaan vasta rauhallisen tutustumisen jälkeen.

Yhteinen ystävyys

Frettiharrastus on yleistynyt viimeisinä vuosina sellaista vauhtia, että harrastuksen piiristä löytää helposti ystäviä itselleen ja freteilleen.

Tanja Enkenberg ja Mari Rautio tunsivat aikoinaan toisensa ulkonäöltä koulusta, mutta hankittuaan fretit hyvänpäivän tuttavuus on syventynyt ystävyydeksi.

Tytöillä on nyt yhteensä kuusi frettiä.

- Nykyään näemme usein ja soittelemme lähes joka päivä. Siinä vaihtuvat niin frettikuulumiset kuin muutkin asiat.

Myös tyttöjen fretit ovat tottuneet olemaan yhdessä. Ne iloitsevat tapaamisesta yhtä paljon kuin tytötkin ja saavat heti porukalla vauhdin päälle.

Myöskään hoitopaikkaa ei tarvitse kaukaa etsiä, sillä kavereiden luona on aina tilaa ja aikaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.