Toyota Avensis parani piilevästi

Grammat ratkaisevat, ajatellaan yrityksissä nykyään. Toyota Avensis on ollut yksityisten autonostajien keskuudessa suurimpia suosikkeja, mutta melko janoisten dieselien takia se ei ole ollut vahvoilla työsuhdeautoissa.

Muun muassa uudenlaisen turboahtimen saanut kaksilitrainen dieselmoottori pudottaa polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöt kilpailukykyiselle tasolle. Ei aivan kärkeen mutta lähelle sitä, ja ennen kaikkea päästöt jäävät alle 120 gramman kilometrillä. Sillä alittuu monen firman päästöraja.

Polttoainetta pitäisi kulua sadalla kilometrillä peräti yhdeksän desiä aiempaa vähemmän, joten parannus on merkittävä.

Laajempaa vääntöä

 

Tehosta on tingitty kaksi hevosvoimaa ja kiihtyvyydestä yksi sekunnin kymmenys, mutta mikä olennaisempaa, vääntökäyrää on onnistuttu levittämään alapäästä, mikä helpottaa muun muassa liikkeellelähtöjä.

Harmi vain, että automaattivaihteiston saa dieselpuolella ainoastaan 2,2-litraisen 150-heppaiseen versioon.

Suosituimmaksi moottoriksi maahantuoja odottaa tulevaisuudessakin keskimmäistä, 1,8-litraista bensapataa. Siihen ja kaksilitraiseen isoveljeen saa myös portaattoman automaattivaihteiston.

Avensiksen kuusiportainen käsiaskikin on toimiva. Vaihteet menevät hyvin silmään, ja vipu on sijoitettu oikeaan paikkaan.

Muutenkin ergonomia on kohtuullisesti onnistunut. Etuistuinten selkänojat tukevat melko hyvin, mutta reisituki jää yhä selvästi vajaaksi. Se rassaa pitkässä ajossa.

Yhä suhisee

 

Hienointa on ohjaustunnon parantuminen. Toyota petrasi myös Auriksen faceliftissä ohjausta paremmin eurooppalaiseen, tarkkaan makuun, joten kyse ei voi olla sattumasta.

Avensista on ilo kieputella mutkaisellakin tiellä, kun ratista välittyy selvästi, mihin pyörät osoittavat.

Toyota kertoo, että myös äänieristykseen on panostettu aiempaa enemmän. Kesärenkailla ja hyväkuntoisilla asfalttiteillä ainoa häiritsevä melu oli ovista tuleva suhina. Se on edelleen selvästi havaittavissa, mutta vasta moottoritienopeuksissa.

Lähes seitsemän Avensista kymmenestä on myyty farmarina. Suomalaiset kaipaavat tilaa tavaroille, ja kun Toyotan perinteisessä suosikkimallissa, Corollassa, sitä ei ole nyt tarjolla, moni on päätynyt luokkaa isompaa Avensikseen.

Farkku-Avensiksen ruuma on selkeä suorakaide, mikä helpottaa lastaamista. Tila näkösuojan alla on tosin matalahko, joten verho pitää jättää usein auki.

Takana matkustaville on hyvät tilat, mutta istuinmukavuudessa olisi takapenkilläkin parantamista. Keskipaikan selkänoja suorastaan painaa selkärankaa.

Kelpo varusteet

 

Auton ulkoiset muutokset ovat hyvin pieniä. Selvimmin ero tulee ilmi ajovalojen viereen sijoitetuista huomiovaloista, jotka ovat varustetasosta riippuen halogeenit tai ledit. Maskin ritilät ovat aiempaa leveämmät ja ajovalot hieman aiempaa suuremmat.

Etupuskuri on saanut muhkeutta lisää, ja takavalojakin on hieman sorvattu. Porrasperäisessä myös takapuskuri on voimakkaamman näköinen.

Kokeiltavana oli auto, jossa oli suosituimman Linea Sol -tason varusteet kuorrutettuna Business-lisävarustepaketilla, johon kuuluvat muun muassa kaarretoiminnolla höystetyt kaasupurkausajovalot lähelle ja kauas, led-huomiovalot ja 17 tuuman kevytmetallivanteet.

Piheimmän dieselmoottorin kanssa paketti maksaa alle 900 euroa, mikä on asiallinen hinta.

Linea Solista lähtien vakiona saa kosketusnäytöllisen multimediajärjestelmän, joka tuli aiemmin Verso-S:ään ja Yarikseen. Se osaa suomeakin, mutta taivutusmuodot tuottavat navigaattorille tuskaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.