Uusi Kia Sportage on edellistä käytännöllisempi

Uudesta, neljännen sukupolven Kia Sportagesta näkee selvästi paremmin ulos kuin edeltäjästään. Erottuvaa, melko rohkeaa muotoilua ei ole unohdettu, mutta nyt käytännöllisyys on selvästi ollut enemmän mukana katumaasturin suunnittelussa.

Auto on vain neljä senttiä pidempi, mutta takana matkustavien tilat vaikuttavat todella runsailta. Peräkkäin voi istuttaa jopa kaksimetriset karjut.

Tavaratila on venytetty ilman varapyörää 503 litraan eli 38 litraa aiempaa suuremmaksi. Kontissa ei ole erityisiä hienouksia, mutta lastauskorkeus on madaltunut, ja ruumasta saa lähes tasaisen, kun takaistuimet kippaa nurin.

Takaistuinten selkänojan kulmaa voi vaihtaa istumis- tai kuljetustarpeiden mukaan.

Etuistuimissa saa hyvän, ryhdikkään asennon, vaikka reisituki on lyhyenlainen.

Auton mukavuutta on parannettu myös äänieristystä petraamalla. Moottoriäänet on häivytetty niin hyvin, ettei paikallaan seistessä pysty sanomaan, käykö kone vai ei.

Rengasäänet nousevat siten hallitseviksi, mutta ainakin kesärenkailla ja sileällä asfaltilla taajuus pysyy melko siedettävänä.

Ääntä pitää sen sijaan aktiivinen kaista-avustin, mikäli se on päällä. Auto piipittää kimakasti, jos ajoneuvo uhkaa lipua kaistaviivan yli ilman suuntamerkkiä. Lisäksi ratti veivautuu ohjaamaan itsestään takaisin kaistalle, mikäli kuljettaja ei reagoi.

Kaista-avustin tulee vakiovarusteena jo toiseksi halvimmassa EX-varustetasossa. Saman varustelun päälle saa vielä tukun muita aktiivisia avustimia ja muun muassa kääntyvät kaksoisksenonvalot, jos on valmis pulittamaan yli 4 000 euroa lisää.

Tavallisessa tasaisessa ajossa tutulla vapaasti hengittävällä 1,6 litran bensiinimoottorillakin pärjää. Konepellin alta laukkaa 132 hevosta, mutta ne pääsevät valloilleen vasta moottorin korkeissa käyntinopeuksissa.

Ohituksissa ja mäissä on siten veivattava vaihdekeppiä urakalla, tai muuten vauhti hyytyy. Kia Sportagen etuvetoisiin malleihin ei ole automaattivaihteistoa saatavilla. Onneksi manuaalin vaihteensiirto toimii juohevasti.

Jos autoilijalla ei ole kokemusta ahdetuista turbomoottoreista, vapaasti hengittävän bensiinimoottorin heikko alavääntö tuskin häiritsee. Mutta jos ajaa perätysten myös tarjolla olevia turbomoottoreita, kuten koeajossa teimme, turbon tarjoamaan vääntöön ei voi olla ihastumatta.

Aivan uutena vaihtoehtona tarjolle tulee 1,6-litrainen, 177 hevosvoiman bensaturbo, joka korvaa kaksilitraisen 166-heppaisen vaparin. Turbokoneen vääntö on käytössä jo matalilla kierroksilla, ja huippukin tulee vastaan 60 newtonmetriä korkeammalla kuin neljä desiä isommassa edeltäjässä.

Kiihtyvyysarvo nollasta sataan on lähes kaksi sekuntia parempi, ja kulutustakin on saatu alaspäin.

Kian bensaturbo ei silti ole aivan taloudellisimmasta päästä. Nelivetomallissa uuden kaksoiskytkinautomaatin kanssa ylletään 7,5 litran viralliseen kulutukseen ja etuvetoisessa käsin vaihdettavassa Sportagessa 7,3 litraan.

Pääsimme maistamaan kolmattakin moottoria, dieseleistä keskimmäistä. Kahden litran padasta otetaan tässä tapauksessa 136 hevosvoimaa tehoa ja 373 newtonmetriä vääntöä. Väännön muhkeus tuntuu etenkin kiihdytyksissä ja ohituksissa, ja kulutus jää tuntuvasti bensaturboa pienemmäksi.

Uusi Sportage on helposti lähestyttävä auto. Sen säätimien käyttölogiikka on helposti ymmärrettävä, ja runsaat tilat sekä kohtuullinen maavara tekevät siitä monikäyttöisen kumppanin.

Nelivedolla vaihtoehdot vain lisääntyvät, mikäli ostajan rahkeet siihen riittävät.

Kokeiltu : Kia Sportage 1,6 ISG Urban EX EcoDynamics

Viisiovinen keskikokoinen katumaasturi viidelle.

Nelisylinterinen 1,6-litrainen bensiinimoottori. Teho 132 hevosvoimaa. Sammutusautomatiikka.

Kuusiportainen käsivaihteisto, etupyörät vetävät.

Kiihtyy nollasta sataan 11,5 sekunnissa.

Polttoaineenkulutus 6,3 litraa sadalla kilometrillä.

Hiilidioksidipäästöt 147 grammaa kilometrillä.

Valmistettu Slovakiassa.

Hinta ilman lisävarusteita 30 991 euroa, mallisto alkaen 26 990, nelivetoisena 37 943 euroa.

Kia Sportage on väljä jopa isoille miehille