Auton vaikea valinta: Törmäys rekkaan, hirveen vai ojarumpuun?

Henkilöauton ja kuorma-auton välisiä kolareita sattuu päivittäin tuhansia, mutta harva niistä noteerataan kautta maailman. Toukokuussa Yhdysvaltain Floridassa 40-vuotias mies menetti henkensä, kun hänen vuosimallin 2015 Tesla Model S -sähköautonsa törmäsi mustikoita kuljettaneen rekan perävaunuun.

Erityiseksi tapauksen tekee se, että Tesla oli Autopilot-ajotilassa, ja mies katseli samaan aikaan dvd-soittimesta elokuvaa. Tämä oli ensimmäinen onnettomuus, jossa aivan ilmeisesti liika luotto Autopilotiin vei kuljettajalta hengen.

– En tiedä, kuka on eniten syyllinen. Teslan käyttöohjekirjassa sanotaan selvästi, että kuljettajan on pidettävä koko ajan katse tiessä ja kädet ratissa, huomauttaa autojen tekniikkaa kehittävä erikoistutkija Matti Kutila Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.

Kutilan mielestä suurin ongelma oli se, että Autopilot-nimellä annettiin ymmärtää, että kyseessä on automaattiautojärjestelmä.

– Olen monenkin ammattipiireissä pyörivän kanssa keskustellut siitä, että eihän se ollut mikään autopilot-järjestelmä. Se oli ainoastaan avustava järjestelmä, ei automaattiautojärjestelmä.

Autojen teknologia kehittyy huimaa vauhtia. Jo nyt myynnissä olevissa autoissa on useita toimintoja, kuten kaistanpitoavustimia ja automaattijarrujärjestelmiä, jotka pystyvät tekemään ratkaisuja kuljettajan puolesta.

Lisäksi maailmalla on jo useilla autonvalmistajilla ja esimerkiksi tietoteknologiayhtiö Googlella prototyyppejä, jotka kykenevät liikkumaan maanteillä ilman kuljettajaa. Silti Kutilan mukaan on vielä pitkä matka siihen, että myyntiin saataisiin kohtuuhintaisia autoja, jotka pystyvät toimimaan kaikkialla ja kaikissa olosuhteissa täysin ilman kuljettajaa.

– On ihan totta, että Kaliforniassa toimii tällä hetkellä Google-autoja, mutta täytyy muistaa niiden rajoitteet. Ne toimivat edelleen jollakin rajatulla alueella. Maksiminopeus, jota ne saavat ajaa, taitaa olla tällä hetkellä noin 50–60 kilometriä tunnissa. Jos tuomme ne Suomeen, ne eivät toimi täällä, Kutila sanoo.

Merkittävä rajoite on meikäläinen talvi.

– Tällä hetkellä kaikki automaattiset piirteet, mitä on olemassa, perustuvat enemmän tai vähemmän siihen, että nähdään kaistaviivat. Meillä välissä talvi, joka yleensä peittää kaistaviivoja. Tämänhetkisistä automaattisista järjestelmistä mikään ei toimi talvella Suomessa, Kutila kertoo.

Myöskään sorateille sopivaa automaatiota ei Kutilan mukaan ole vielä olemassa. Niillä pystytään toimimaan vain hyvin kalliilla tekniikalla, jota hyödynnetään vasta sotilas- ja teollisuustoiminnassa.

– Varsinainen ratkaisu ovat tarkempi paikannus ja tarkemmat kartat. Voi olla, että joudumme miettimään jotain reunamerkkejä tai reunakeppejä, ja automaattiset autot ovat sallittuja ainoastaan tietyillä reiteillä, jotka on merkattu sillä tavalla, että ne selviävät siellä, Kutila visioi.

Eurooppalainen autoteollisuus suhtautuu Kutilan mielestä realistisesti tulevaisuuteen, vaikka Yhdysvalloissa etenkin it-firmat lupaavat täysin autonomisia autoja jo lähivuosina.

– Vuonna 2030 tai 2035 voisi olla täysautomaatio.

Kaiken sen opettaminen koneelle, mitä ihminen on miljoonien vuosien aikana oppinut, ei ole yksinkertaista eikä eettisestikään helppoa.

– Joku ohjelmoijarukka joutuu tekemään päätöksen, miten toimitaan, jos vasemmalla kaistalla tulee rekka vastaan, omalle kaistalle hyppää hirvi ja oikealla on syvä oja, Kutila kuvailee.

Suurin osa liikenneonnettomuuksista johtuu inhimillistä virheistä. Asiantuntijat ovatkin hyvin yksimielisiä, että kolareiden määrä vähenee merkittävästi, kun ajoneuvojen automaattisuus kasvaa.

Koneetkaan eivät välttämättä osaa toimia kaikissa liikenteen monimutkaisissa tilanteissa, joten onnettomuuksilta ei voida kokonaan välttyä.

Kun onnettomuuksia sattuu, joku kaipaa vakuutuksesta korvauksia, ja syyllistäkin etsitään. Lakimies Outi Aalto Finanssialan Keskusliitosta sanoo, että Suomessa liikennevakuutus toimii hyvin, vaikka kuljettaja ei olisikaan vastuussa.

– Meillä sitä ei ole sidottu siihen, että autossa pitää nimenomaisesti olla kuljettaja.

Ensi vuoden alusta laki muuttuu autonomiseen autoiluun varautuen niin, että vakuutusyhtiö voi tuotevastuun perusteella hakea rahoja esimerkiksi autonvalmistajalta tai onnettomuuden aiheuttaneen ohjelmiston tekijältä.

– Vahingon kärsinyt saa aina korvauksen. Vakuutusyhtiöllä on riski, saako se rahat takaisin, liikennevakuutusyksikön johtaja Janne Jumppanen Liikennevakuutuskeskuksesta sanoo.

Liikenneturvallisuusyksikön yhteyspäällikkö Tapio Koisaari Liikennevakuutuskeskuksesta toteaa, että nyt tuijotetaan liikaa autoihin, jotka liikkuvat ilman kuljettajia. Hän huomauttaa, että jo nyt markkinoilla olevissa autoissa on paljon turvatekniikkaa, joka autokannan uudistuessa alkaa näkyä onnettomuustilastojen kaunistumisena.

Hän tekee parhaillaan jatko-opintoja, joissa hän perkaa ajonvakautuksella varustettuja autoja. Uusissa henkilöautoissa tämä hallinnan menetyksiä vähentävä järjestelmä jo on, mutta Suomen autokannassa osuus on noin 40 prosenttia.

– Toteutuneiden onnettomuuksien perusteella näyttää, että naiset ovat hyötyneet ajonvakautuksesta enemmän kuin miehet. Naisilla tietoinen riskinotto on vähäisempää, mutta heille sattuu tahattomia virheitä. Ajonvakautus vähentää suistumisia tieltä ja väärälle kaistalle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.